SUOLA KIELESSÄ JA KIELELLÄ

Neljän suolan sokkomaisto salakoodein Vaikka suola tänä päivänä puhuttaa meitä lähinnä vältettävänä ja kaikenlaista terveydellistä harmia tuottavana yhdisteenä, on se vaikuttanut meihin ja historian kulkuun enemmän kuin ehkä mikään muu ruoka-aine. Mike Kurlanskyn teoksen Salt – A World History (Penquin books 2003) mukaan suola on muun muassa ollut ihmiskunnan ensimmäinen kaupankäynnin kohde, joka tuhansia vuosia myöhemmin

MILTÄ SUOLA MAISTUU?

Monta muutosta on tapahtunut luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissamme eli MG-klubissa: Paikka Helsingissä on muuttunut Kaapelitehtaalle Hotelli- ja ravintolamuseoon.  Turussa kokoonnumme edelleen Turun yliopiston Aistikattila-moniaistilaboratoriossaMuseon aukioloajoista johtuen ajankohta on muuttunut keskiviikolle, jolloin myös museo on avoinna pidempään.  Kevään 2022 ajan kokoonnumme keskiviikkona 9.3. ja 6.4.  Syksylle sitten etsitään sopiva vakikeskiviikko.Tieteenalojen laajentuessa luonnontieteistä muihinkin tieteenaloihin, klubin nimikin on muuttunut laveammaksi Tieteellis-Gastronomiseksi ruokaklubiksi,

LOHEN SALMIAKKIGRAAVAUS

Salmiakkigraavaus antoi lohellehienon värin ”Toivoin, että se olisi ollut hyvää!”, kuului surumielinen loppukomentti luonnontieteellis-gastronomisen ruokaklubin päätteeksi, jossa oli testattu lohen graavautumista ammoniumkloridilla eli salmiakilla.  Mutta ei lopputulema ole lainkaan noin surullinen, vaan tämä raportti kannattaa kyllä lukea loppuun! Olemme vuosien kuluessa käsitelleet lohen graavausta vuodesta 2010 eteenpäin useammankin kerran, muun muassa vuosina 2010,

GRAAVAAKOHAN SALMIAKKI LOHEN?

Kyllä oli siistiä siivua!  Saa nähdä, miltä salmiakilla graavattu versio näyttää! Kirjoittaessani lohen graavauksesta, joista löytyy muistijälkiä muun muassa täältä ja täältä, olen usein miettinyt, voisiko jollakin muullakin suolalla graavata. Mitä tapahtuu, jos tavallisen suolan, eli natriumkloridin vaihtaa esimerkiksi salmiakkiin eli ammoniumkloridiin?  Kloridi-ionin pitäisi toimia samalla tavalla kuin tavallisenkin suolan tapauksessa, eli kerätä

DIFFUUSIOSTA JA NAKKILIEMESTÄ

Ennen vanhaan, kun Wiljam Pyy oli työelämässä, Helsingin ravintolamaailmassa oli kuulemma tapana todeta että “HOK:ssa tehdään niin mautonta ruokaa, että siellä saadaan nakeistakin maku pois.” Wiljam Popi Pyy kertoi tämän syyskuun ensimmäisen luonnontieteellisen ruokaklubimme illan aluksi, kun kuuli Tatun ensimmäisestä kohtaamisestaan nakkiliemen kanssa nuorena kokkipoikana ravintola Tornissa. Siis sen, kun Torniin tuli lapsiperheasiakkaita, vanhempi keittiömestari

SYKSY ALKAA UUTTEILLA, EIKUN MAKKARALLA

Tällaisia testimakkaroita Tatu teki edellisellä kerralla, kun MG klubin aiheena oli makkarat. Saas nähdä, minkälaisia nyt maistetaan! Tatu sanoi kesän päätteeksi, että miksiköhän erityisesti perinteiset ohjeet makkaroiden kypsentämiseksi suosittelevat, että makkarat pitää keittää mausteliemessä.  Siis suolaa, laakerinlehtiä, maustepippuria ja sellaista.  Että meneeköhän makkaran kuoren läpi yhtään makuja? - kysyi Tatu ja epäili, ettei

Go to Top