Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
SINIVIHREÄ LIPEÄKALALAATIKKO
Saatiinko siniset perunat muuttumaan vihreiksi? Lipeäkalalaatikon resepti menee esimerkiksi Hätälän nettisivujen mukaan suurin piirtein näin: 1 kg kypsennettyä lipeäkalaa1 kg keitettyjä perunoita300 g sipuliaMunamaito:5 munaa6 dl maitoaSuolaaValkopippuriaPerkaa kala ja poista mahdolliset ruodot, viipaloi peruna ja hienonna sipuliKuullota sipulia rasvassa pannullaLaita perunat, sipuli ja kala kerroksittain uuninkestävään vuokaan. Ylin ja alin
Miksi lipeäkalalaatikko muuttui kirkkaan vihreäksi?
"Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro! - Jouluruokakemiaa luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissa ”Mun äidillä olis sulle kysymys”, sanoi yksi luentoani kuunnellut koululainen, ja jatkoi: Äidin joulun erikoisresepti on lipeäkalalaatikko, johon tulee perunoita ja liepäkalaa. Kerran hän teki laatikon Blue Kongo -perunoista, mutta ei uskaltanut sitten tarjota sitä meille, kun
LIEKITETTY GLÖGI
Sininen liekki valaisi marraskuun MG-klubi-iltaa. Tämäkin kuva on muuten Tatu Lehtovaaran ottama niin kuin moni muukin näissä postauksissa Heti, kun aloimme suunnitella toteutusta marraskuun MG-klubin kerrosjuomateemaan, päätin, että päällimmäiseksi kerrokseksi tulkoon viinahöyry, jota visualisoimme sinisellä liekillä. Se onnistuikin, ja tuon viereisen kuvan resepti löytyy postauksen lopusta. Mutta sitä ennen testasimme
Monikerroksista pikkujoulua
Kerrosjuoman kemiasta kerrottiin myös Tatun ja minun kemian oppikirjassa "Molekyyli Sopassa" Oi ei, loppuvuoden luonnontieteellis-gastronomiset ruokaklubit täytyy pitää etänä. Hirveä homma miettiä, miten se onnistuisi. Haastamme kaikki mukaan rakentamaan mahdollisimman monikerroksinen pikkujoulujuoma ja jakamaan sen resepti marraskuun MG-klubi-illassa maanantaina 16.11.2020 klo 17-. Kun ei nähdä voida, keräännytään yhteisen zoom-linkin äärelle.
JAUHOJEN LEPOHETKI TEKEE LEIVÄLLE HYVÄÄ
Nämä vastajauhetut jauhot pääsivät lepäämään ennen kuin ne vaivattiin taikinaksi. Molekyylien tanssiin taikinassa pääsee todella hyvin sisälle Leipuriliiton julkaiseman Leivonnan teknologia -kirjan avulla. Sen on kirjoittanut viljateknologian professori (emeritus) Hannu Salovaara yhteistyökumppaneidensa kanssa. Siitä oli hyvä kerätä myös teoreettinen tieto siitä, miksi vastajauhetut jauhot eivät ole parhaimmillaan leivän leivonnassa, tai
MITÄ TUOREEMPI SEN PAREMPI – VAI ONKO?
"Jauho on sitä parasta vastajauhettuna" - Onko näin, kysymme lokakuun MG-klubissa Sellaistahan ruoka usein on, tuoretuote. Toisaalta heti tulee mieleen monet herkut, jotka paranevat vanhetessaan, juustot ja viinit nyt ensimmäisenä. Mutta siis noin lähtökohtaisesti arvostamme ruoassa erityisesti tuoreutta. Tämä tuoreuden ihannointi pätee myös jauhojen kohdalla, ja usein kuulee ihannoitavan vastajauhetuista
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?