Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
KEFIIRIFAKIIRIT
Helmikuun 2022 tapaamisessa luonnontieteellis-gastronomisen ruokaklubimme osallistujat saivat nauttia argentiinalaisen probioottitutkijan ja mitä ilmeisimmin myös kefiirifakiirin Gabriel Vinderolan luentoa fermentoiduista ruoista, erityisesti kefiirin mikrobiologiasta. Minä sain siis vain istua ja tehdä muistiinpanoja tätä postausta varten. Maailman fermentoitujen ruokien lista sisältää ainakin 5000 nimikettä: jugurtti, kombucha, juustot, oliivit, leivät, salamit, ilmakuivatut kinkut, hapatetut kaalit ja muut
KEFIIRIHELMIEN HELMIKUU
Tämä kefiirihelmien kuva löytyy Wikipediasta, kuvaajana A. Kniesel Mitä sinulle tulee mieleen kefiiristä? Vähän piimän tapainen, mutta kirpeämpi, vähän vetisempi juoma? Jotenkin sellainen 80-luvun juttu? 1980-luvun siis. Kefiiri on kuin kombucha: se pulpahtaa esiin aina parinkymmenen vuoden välein. Kefiirissä ja kombuchassa on muutakin yhteistä: molemmat syntyvät bakteeri- ja hiivayhteisön yhteistyönä, joka paitsi fermentoi hiilihydraattipitoisen nesteen – maidon
KEFIIRIÄ PITÄÄ ODOTTAA VIELÄ KUUKAUSI
Kefiiriä tämäkin Vuoden ensimmäisen klubi-illan teemaksi on valikoitunut kefiiri. Saamme kuulla kahden alan huippututkijan - argentiinalaisen Gabriel Vinderolan ja suomalaisen Seppo Salmisen asiantuntevia luentoja kefiirin (kefiirien) mikroskooppisesta maailmasta, ja pääsemme arvioimaan erilaisia kefiirijuomia, muun muassa eteläamerikkalaista makeaa kefiiriä. Toivottavasti saamme myös kefiirinsiemeniä kotiinviemiseksi. Klubi-illat tapahtuvat sekä Helsingissä että Turussa. Mutta
VIINIÄ JA MARMELADIA
Joulukuun luonnontieteellis-gastronomisen glögikaviaarin kuvailut olivat liukkaan jouluisat. Joulukuun MG-klubi 2021 kokoontui omikron-pilven alla maskein ja etäisyyksien suojissa sekä Turussa että Helsingissä. Nyt, kun yhteiskuntaa taas uhkaa sulkeutuminen, tuo leppoisa yhteinen hetki tuntuu sitäkin arvokkaamalta. Tämän aamuisen negatiivisen kotitestin tulos rauhoitti sekin mieltä niin, että nytpä voinkin siirtyä raportoimaan meidän luonnontieteellis-gastronomisen
Joulukuussa molekyylimarmeladia ja yllätystasting
Tämä on kesäistä porkkanaspagettimarmeladia, mutta eiköhän Tatu ja Jaakko kehitä meille vähän jouluisempia makuja. Vuosi 2021 on luonnontieteellis-gastronomisessa klubissakin mukava lopettaa makeisiin ja ehkä hieman humalluttaviinkin tunnelmiin. Loput kertookin sitten jo otsikko. Tarkemmin sanottuna: Pohdimme hiukan hyytelöitymisen kemiaa, jonka jälkeen tutustumme joihinkin molekyylikokkauksen tuomiin hyytelöintiaineisiin. Saadaan toivottavasti sekä tehdä että
SOUS VIDE JA KYPSENNYSAIKA
Viisitoista sous vide –kypsennyksestä kiinnostunutta – noin puolet Helsingissä ja toinen puolisko Turussa - kokoontui marraskuisena maanantai-iltana pohtimaan kypsennysajan merkitystä sous vide –hauteella valmistetun lihan laatuun. Oli nimittäin jossakin somen uuumenissa alkanut kiertää huhu, ettei sillä kypsennysajalla ole niin merkitystä lopputuleman suhteen. Että esimerkiksi kypsennyshävikki riippuu käytännössä vain valitusta kypsennyslämpötilasta,
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?