Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

Fat Duck edelleen kiinni – aukaistiin jo…

Luin pari viikkoa sitten ensimmäisen uutisen, jossa kerrottiin Heston Blumenthalin Fat Duck -ravintolan sulkemisesta.  Ekat uutiset kertoivat, että HB oli päättänyt varmuuden vuoksi sulkea ravintolansa, koska 40 asiakasta oli raportoinut ruokamyrkytyksen tyylisiä oireita 1-3 päivää FDssa nauttimansa aterian jälkeen.  ”Kaikki tutkitaan” sanoi HB ja uskoi pystyvänsä avaamaan ravintolansa uudelleen hetikohta.  Lausunnosta on jo aikaa, mutta ravintola on edelleen kiinni.  Juttuja on ilmestynyt kymmenittäin, eikä moniin tunnu pääsevän tai ainakin niiden lataus kesti minulla ikuisuuksia – niitä taidetaan lukea kiihkeästi eri puolilla maailmaa.  Maailman toiseksi parhaan ravintolan näin pitkäaikainen sulkeminen on UUTINEN.  Viimeisin artsu, jonka juuri luin, on Sunday Times -lehden nettijulkaisussa. Nyt asian tultua ilmi esiin on astunut jo 400 sairastunutta.

Tällaisissa tilanteissa näkyy rajusti, minkälaisen riskin tienraivaajat ja uuden luojat ottavat. Vaikka syy olisi (kuten yleisimmin näytetään uskovan) jokin ravintolassa joko henkilökunnan tai asiakkaan mukana vieraillut ja nopeasti häipynyt ärhäkkä virus, epäluulo kohdistuu HBn luoman uuden tyylin ylle.  Tämä näkyi keskusteluissa alusta saakka. Vaikka suuri osa kommenteista on HB’a symppaavia, esiin nousee myös viestit ”Sen siitä saa, kun lähtee tekemään niin omituista ruokaa” ja ”Tietenkin etanapuurosta tulee vatsa kipeäksi, kyllä minäkin oksentaisin!”.

Etsinnöistä huolimatta syytä asiakkaiden sairastumiseen ei näytä löytyvän, vaikka salapoliisityötä tekee varmasti maan parhaat asiantuntijat.  Uutiset ovat seuranneet toisiaan:  ”Ei ole ruokamyrkytys!”, ”Ei ole sabotaasi!”, ”Ei ole raaka-aineet”, ”Ei ole keittiötilat tai -välineet”, ”Ei ole henkilökunta!” …

Taloudelliset tappiot ovat mittavat, sillä jo viime viikolla oli pitänyt perua 500 pöytävarausta.  Pahinta kuitenkin on, että syy saattaa jäädä selvittämättä, sillä monet virukset ovat pikavieraita, joiden jälkiä on vaikea löytää – varsinkaan, kun ei tiedä, mitä pitäisi etsiä.  Todennäköisyys löytää sellainen jälkikäteen on todella pieni.  Jos näin käy, jälkipyykistä tulee varmasti pitkä ja perusteellinen. Aihe tulee pysymään keskusteluissa varmaan paljon pidempään, kuin mitä alkuun näytti.  Mitä lie vaikuttaa molekyylikokkauksen suosioon?

Jaa kirjoitus:

2 Comments

  1. Anu Hopia 12.3.2009 at 16:05 - Reply

    Taas avattu 2 1/2 viikon kiinniolon & 100 000£:n (112 000€) vahinkojen jälkeen(http://www.telegraph.co.uk/foodanddrink/foodanddrinknews/4974640/Heston-Blumenthals-Fat-Duck-to-reopen.html). Jatkokeskusteluissa minua ainakin kiinnostaa seurata, tuleeko tämä vaikuttamaan suhtautumiseen uutta & kokeilevaa kohtaan. Sehän ei ruoan kohdalla ole kovin sallittua muutoinkaan.

  2. turisti 8.3.2009 at 19:14 - Reply

    Hmm… Media ei tunnu ottavan huomioon ollenkaan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa temmeltävää noro-virusta.

    Eikä oikeastaan sitäkään, että kun jokin tuon tasoinen ja hintainen ravintola joutuu laittamaan hetkeksi lapun luukulle, niin jo on ykskaks yllättäen ”sairastuneita” enemmän kuin ravintolassa on käynyt asiakkaita koko kuukauden aikana.

    Sääli Fat Duckia ja Hestonia, mutta kuuluisuus tuo mukanaan näitä ikäviä lieveilmiöitä ravintola-alallakin.

Leave A Comment

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?