Keittiötarinoita – 6
Lokakuun 28, 2009 kello 9:28 pm | Keittiötarinoita, Reseptit | Ei kommentteja
Lehmät kutsutaan tanssiin Wiljam Pyyn haudalle ja sitten hän lähtee merille. Tämä on siis jatkotarina keittiömestari Wiljam Pyyn seikkailuista (ks. aikaisemmat Keittiötarinat). Näiden tekstien erikoistermit, kuten ‘viherpipertäjät’ ovat sitten muuten Wiljamin tekstiä, joista ei pidä ottaa nokkiinsa. Minäkään en ota, ja viherpiperrän monesti itsekin.
Pyypaisti # 6
elitessä alkoi käydä viherpipertäjiä kun aloin kehitellä vihannesruokia – inspiroin erilaisia kasvisannoksia ja itsekin innoistuin niistä – huomasin että nivelkivut vähenivät ja olo tuli kevyemmäksi – keksin punajuuripihvit mistä tulikin bravuuri – 5127 annosta sain kirjoihini – syksyllä kun punajuuret olivat parhaimmillaan niin asiakkaat olivat aivan haltioissaan – samoin kaalirapiannokset mistä kehittelin kreikkalaismoussakan – sekin oli lounasannosten suosikki .-. ELITEN MOUSSAKAA KAALIRAPISTA -. 250g perunaa – 250g kaalirapia eli kyssäkaalia -250g lampaan jauhelihaa tai sikanautaa – 2 punasipulia oregaanoa -persiljaa -aromisuolaa – tomaattipyreetä – sillä aikaa kun puoleen litraan tehty maitokastike hissukseen kiehuu maustetaan peruna ja kaalirapiviipaleet – jauheliha ruskistetaan ja maustetaan – viipaleet paistetaan kasvisöljyllä – uunivuoka vuorataan viipaleilla – vuorotellen jauhelihaa ja viipaleita – sekä maitokastiketta – päällimmäiseksi kastiketta mikä peitetään runsaalla juustoraasteella – haudutetaan uunissa puolisen tuntia .-. PUNAJUURIPIHVIT -. punajuuret keitetään suolan – sokerin – etikan- laakerinlehden ja pippureiden kera kypsiksi – viipaloidaan ja leivitetään vehnäjauhoilla – munalla ja korppujauhoilla – paistetaan kasvisrasvassa rapeiksi – lisänä valkosipulimajoneesia mikä on maustettu chilillä – vihersalaattia -.- JÄÄKARPALOT – pakastekarpalot pyöritellään tomusokerissa – tarjotaan kuuman kinuskikastikkeen kera -.- w.p.
elitessä oli tiskaajana intialainen – meillehän tuli lehmänjalat kokonaisina – kun taas leikkasin ja paloittelin niin hän tuli ja sanoi – mestari – kun sinä kuolla niin kaiki nämmä lehmmä tule ja hyppiaa sinua haudalla – tulee olemaan aikamoinen määrä lehmiä kun putsasin kaksi paistia viikossa .-.
olin kotkan seurahuoneella kun kaverit veivät minut merimiesunionin konttoriin ja – tälle hepulle pitää saada merimiespassi – kaiken varalta jospa joskus – olin jääskeläisen orkesterissa rumpalina kun soittelimme kotkan kairossa -. oli pääsiäislauantai ja minun viimeinen työvuoroni – tavarat oli pakattu ja tilipussi taskussa – aamulla kymmenen aikaan soi puhelin johonka en yleensä vastannut mutta joku käski -. merimiesunionista huomenta – liekköhän wiljam pyy tavattavissa – kaksi sekuntia aikaa miettiä – laiva lähtee k:lo 15 oletteko valmis matkaan – no mikä ettei ja siihen jäi lounasruuat jotka olivat puolivalmiina jotenka apulainen sai hoitaa loput – emäntä että missäs mestari johonka – hän lähti eteläamerikkaan -siitäkös hän sai hepulit no kun menin laivaan niin kapteeni ja stuertti olivat vastassa – tervehdimme ja siihen kapteeni stuertille – tuommoisenko vain sait ja ylenkatsoi minua -että semmonen vastaanotto -.-
laivan nimi oli aconcakua – brasiliassa korkein vuori -siihen aikaan suomen suurin kauppalaiva mikä vei paperituotteita maailmalle - olimme olleet jo jonkun aikaa seilaamassa – kävimme köpiksessä ja lastasimme possua – sitten kohti las palmasta ja madeiraa – olin eka reissulla kapteenin tarjoilija eli moso – pidin salonkeja siistinä ja ruokin kapteenia ja stuerttia – eräänä päivänä olin tiskaamassa ja haarukka putosi lattialle helähtäen – eikös hirmu ( kutsuimme kapteenia ) soitti stuertille ja oli sanonut – pidä se moso kurissa ja lopettaa metelöitsimisen – hänen konttori oli pentterin yläpuolella mistä äänet kantautui ylöspäin .-.
las palmasista lähdimme kohti madeiraa ja sieltä sitten oli kaksi viikkoa kun seuraavan kerran maata näkyvissä – olimme biskajan lahdella ja saimme myrskyvaroituksen – kaikki irtonainen tavara piti sitoa tiukasti ja ei suotta – myrsky tuli ja laineet kävi yli – lähdin viemään ruoka-annosta kapteenille kun laineen harja saavutti ja matkaa oli kymmenkunta metriä – olin puolivälissä kun vati lähti käsistäni ja kapteenin ruuat makrillien ruuaksi – ei hirmu ollut kovin vihainen – sitten piti hakea kellarikerroksesta tavaraa – siellä oli kaatunut 200 kg painava lihatukki ja se rullasi käytävällä edestakaisin – eihän sinne uskaltanut mennä – jos alle jää niin on pannukakku litsaantuneena – no – täkkimiehet nostivat sen kun päästiin tyynelle merelle .-.

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi
Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?