<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin KURKISTUS MENNEISYYTEEN kommentit</title>
	<atom:link href="http://molekyyligastronomia.fi/kurkistus-menneisyyteen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://molekyyligastronomia.fi/kurkistus-menneisyyteen/</link>
	<description>Blogi molekyyligastronomiasta. Kirjoittajana Anu Hopia</description>
	<lastBuildDate>Mon, 06 Feb 2012 05:50:37 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.2.1</generator>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jukka</title>
		<link>http://molekyyligastronomia.fi/kurkistus-menneisyyteen/comment-page-1/#comment-11417</link>
		<dc:creator>Jukka</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 09 Apr 2010 11:30:38 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://molekyyligastronomia.fi/?p=1922#comment-11417</guid>
		<description>Tässä on ollut kirjan kirjoittaja kyllä niin sanotusti &quot;sata vuotta aikaansa edellä&quot; :)

varmasti hyvä löydös ja iso siivu suomalaista (unohdettua) ruokakulttuuria parhaimmillaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä on ollut kirjan kirjoittaja kyllä niin sanotusti &#8220;sata vuotta aikaansa edellä&#8221; <img src='http://molekyyligastronomia.fi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p>
<p>varmasti hyvä löydös ja iso siivu suomalaista (unohdettua) ruokakulttuuria parhaimmillaan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Anu Hopia</title>
		<link>http://molekyyligastronomia.fi/kurkistus-menneisyyteen/comment-page-1/#comment-11416</link>
		<dc:creator>Anu Hopia</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 09 Apr 2010 04:05:56 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://molekyyligastronomia.fi/?p=1922#comment-11416</guid>
		<description>Minäkin olen ymmärtänyt, että noihin aikoihin Suomeen on tullut runsaasti kansainvälisiä ruokatuulia.  Ensimmäinen vaikutelmani tuota kirjaa selatessani oli, että &quot;Missä vaiheessa tällainen yltäkylläinen monimuotoisuus on hävinnyt ruokakirjallisuudesta?&quot;.  Se saattaa olla myös harhakuvitelma. Mitä tulee ruokahistoriaan, olen itse vain iloinen harrastelija, enkä ole vielä ehtinyt jutella tästä asiaan perehtyneiden kollegoiden kanssa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Minäkin olen ymmärtänyt, että noihin aikoihin Suomeen on tullut runsaasti kansainvälisiä ruokatuulia.  Ensimmäinen vaikutelmani tuota kirjaa selatessani oli, että &#8220;Missä vaiheessa tällainen yltäkylläinen monimuotoisuus on hävinnyt ruokakirjallisuudesta?&#8221;.  Se saattaa olla myös harhakuvitelma. Mitä tulee ruokahistoriaan, olen itse vain iloinen harrastelija, enkä ole vielä ehtinyt jutella tästä asiaan perehtyneiden kollegoiden kanssa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Dr. O.</title>
		<link>http://molekyyligastronomia.fi/kurkistus-menneisyyteen/comment-page-1/#comment-11415</link>
		<dc:creator>Dr. O.</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 08 Apr 2010 20:48:19 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://molekyyligastronomia.fi/?p=1922#comment-11415</guid>
		<description>Suomessa on pitkät jäätelöperinteet. Entinen opettajani kertoi, että kun joskuis muinoin matkusti Euroopan halki, sai hyvää jäätelöä ensin Suomessa, sen jälkeen taso laski valtavasti, kunnes hyvää jäätelöä sai taas Italiassa.

Venäjän rikkaat aristokraatit kävivät kuulemma huvijahdeillaan usein Mustanmeren rannikolta Välimeren kasinokaupungeissa, kuten Monacossa. Italiassa rikkaat venäläiset tykästyivät jäätelöön ja toivat italialaisia jäätelömestareita mukanaan venäjälle, mm. Pietarin hoviin, mistä on lyhyt matka Suomeen.

Porvoossa on yhä grillikioski, jonka vanha omistaja tunnetaan yhä Fryysarina, jonka nimen hän sai lapsena, koska hänen isällään oli jäätelötehdas Porvoossa 1900-luvun alkupuolella. Fryysarin isä oli ilmeisesti saanut jäätelönvalmistustaidon Tsaarin hovista vallankumousta Suomeen paenneelta jäätelömestarilta. Samaa perua on myös Fryysarin grillikioskin kuuluisa Keisarisinappi, jonka resepti on tarinan mukaan itsensä Tsaarin keittiöstä peräisin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa on pitkät jäätelöperinteet. Entinen opettajani kertoi, että kun joskuis muinoin matkusti Euroopan halki, sai hyvää jäätelöä ensin Suomessa, sen jälkeen taso laski valtavasti, kunnes hyvää jäätelöä sai taas Italiassa.</p>
<p>Venäjän rikkaat aristokraatit kävivät kuulemma huvijahdeillaan usein Mustanmeren rannikolta Välimeren kasinokaupungeissa, kuten Monacossa. Italiassa rikkaat venäläiset tykästyivät jäätelöön ja toivat italialaisia jäätelömestareita mukanaan venäjälle, mm. Pietarin hoviin, mistä on lyhyt matka Suomeen.</p>
<p>Porvoossa on yhä grillikioski, jonka vanha omistaja tunnetaan yhä Fryysarina, jonka nimen hän sai lapsena, koska hänen isällään oli jäätelötehdas Porvoossa 1900-luvun alkupuolella. Fryysarin isä oli ilmeisesti saanut jäätelönvalmistustaidon Tsaarin hovista vallankumousta Suomeen paenneelta jäätelömestarilta. Samaa perua on myös Fryysarin grillikioskin kuuluisa Keisarisinappi, jonka resepti on tarinan mukaan itsensä Tsaarin keittiöstä peräisin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

