Linkit
- 29.2.2009 MG Forumin aineisto
- Artikkeli MGsta 2009, Anu Hopia
- BBC Food & In search of Perfection
- Cookingissues – French Culinary Institute/NY:n porukan ylläpitämä blogi
- Fooducation.org – Erik Fooladi – MG ja koululaisten tiedekasvatus
- Harold McGeen blogi “Curious Cook”
- Hervé This – verkkosivu
- Hervé This blogi – englanninkielinen käännös
- Hollantilainen blogaaja kokkaa Blumenthalin keittokirjan reseptejä
- Khymos.org – Norjalainen molekyyligastronomin blogi
- McGee, Harold 2004. Workshop on molecular gastronomy
- MG -Kandityö – Tiina-Leena Rantanen 2009
- MG -Opinnäytetyö Turun Amk:un molekyyligastronomiasta 2009
- MG artikkeli Food Technology -lehdessä Helmikuu 2010
- MG-Opinnäytetyö 2009, Riikka Ahvenniemi
- Molecular Gastronomy -artikkeli Chemical Reviews -sarjassa 2010
- Molekyyligastronomia Wikipediassa
- Molekyyligastronomiaa käsittelevät uutiset kokoava tietopalvelu
- Pierre Gagnaire ja Herve This – Yhteistyöfoorumi
- Stimulus Consulting
- Toinen Hervé Thisin blogi – englanniksi käännettynä
Aiheet
- Keittiötarinoita
- Kotikokkausta tieteellisesti
- Kuukauden Kolmas Maanantai -tapaaminen
- Määritelmiä ja teoriaa molekyyligastronomiasta
- Molekyyligastronomia maailmalla
- Molekyyligastronomia meillä
- Mukavia ravintola- ja muita ruokaelämyksiä
- Myyttejä ja niiden testausta
- Puolesta ja vastaan
- Reseptit
- Sitä sun tätä ruoan ympäriltä
- Tiedekokkauskurssit
Kemiaa Keittiössä
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi
Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?Viimeisimmät kommentit
Meta:
LAROUSSE MÄÄRITTELEE…
Toukokuun 13, 2010 kello 8:27 am | Määritelmiä ja teoriaa molekyyligastronomiasta | Ei kommentteja
Vuonna 2009 ilmestyi Larousse Gastronomiquesta täysin uudistettu ja päivitetty painos, jossa määritellään tietääkseni ensimmäistä kertaa myös molekyyligastronomia
Posti toi taas säkillisen tilattuja kirjoja, joukossa Larousse Gastronomiquen uusittu painos. Se ilmestyi kyllä jo viime vuonna 2009, mutta vasta nyt sain sen hoidettua omaan kirjahyllyyni.
Molekyyligastronomia määritellään näiden kansien välissä minun tietoni mukaan ensimmäistä kertaa. Koska kyseessä on arvovaltainen taho, joka ei tunnetusti hötkyile eikä haihattele tekstiensä kanssa, laitan sen tänne myös omaan tekstiarkistooni talteen. Se menee vapaasti suomennettuna näin:
Molekyyligastronomia on tieteenala, jonka esittelivät vuonna 1988 Hervé This ja Nicolas Kurti. Sen mukaan ruoanvalmistus (Engl. “act of cooking” – onko ruoanvalmistus tälle liian kapea termi?) pitää sisällään taiteellisen ulottuvuuden (artistic component), teknisen ulottuvuuden (technical component) ja velvollisuuden tuottaa mielihyvää (duty to give pleasure). Molekyylikeittiön eri variaatiot (exponents of molecular cooking) perehtyvät tutkimuslaboratorioissa käytettyjen menetelmien ja uusien ainesosien hyödyntämiseen ruoanlaitossa. Ilman kananmunaa valmistettu suklaamousse, ns. suklaachantilly, nestemäisen typen avulla valmistetut jäätelöt ja sorbet’t sekä erilaiset sifonilla valmistetut vaahdot ja emulsiovaahdot ovat esimerkkejä tällaisesta kokeiluista.
Esimerkkireseptiksi annetaan suklaachantillyn resepti, mutta muualla kirjassa kuvataan muita molekyylikeittiön luomia ruokalajeja, kuten vaahtoja. Myös tärkeimmät keittiömestarit, kuten Ferran Adria ja Heston Blumenthal esitellään kirjassa.
Se, että MG esitellään näillä sivuilla, lienee paras todiste siitä, ettei kyseessä ole ohimenevä muotioikku, vaan pysyvä ilmiö. Termin sisältö tulee varmaan saamaan uutta sisältöä ja uusia ulottuvuuksia kiihtyvällä vauhdilla. Nuo edellä mainitut esimerkit alkavat jo olla mainstreamia.