MILLÄ POSSET HYYTYY?

5 helmi

Näin kuvaa Alain Davidson possetin olemusta.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan Lady Macbeth murhaa kuningas Duncanin vartijat myrkytetyllä possetilla.  Harmi, kun en löytänyt Macbethia kirjahyllystäni – muistaakseni minulla on siitä Matti Rossin suomennos – sillä se olisi ollut hieno aloitus tällekin postaukselle!  Jos jollakulla on hyllyssään tuo teos, katsoisitteko sen toisen näytöksen toisen kohtauksen, jossa englanninkielisen version mukaan lukee:

The doors are open, and the surfeited grooms
Do mock their charge with snores. I have drugg’d their possets
That death and nature do contend about them,
Whether they live or die.

Sillä helmikuun MG-klubissa kysellään, mikä hyydyttää possetin.  Kiitos Jukka W hienosta ideasta!

Olemme molemmat Tatun kanssa tahoillamme pohtineet possetin saloja:  mikä sen hyydyttää ja mitkä asiat hyytymiseen vaikuttaa?  Nykyisissä resepteissä sokerin kanssa hiukan kasaan keitetyn kerman sekaan lisätään sitruunamehua, seos laseihin, joita pidetään muutama tunti jääkaapissa ja – voilá – siinä sinulle herkullinen hyydytetty jälkiruoka.

Tatun mukaan tyrnimehu ei possetia hyydytä.  Minusta loogista olisi, että sitruunan (tai minkä tahansa happaman hedelmän) happo hyydyttää kerman, mutta Tatu sanoi hänen tyrnipossetin hyytyneen vasta, kun hän lisäsi mukaan myös sitruunaa. Outoa minusta, sillä suurin piirtein yhtä happamia ovat sekä tyrni kuin sitruunakin.

Minulla taas on sellainen kokemus, että kerman täytyy olla rasvaista sorttia, sillä vähärasvaisesta kermasta ei posset onnistu.  Olen pähkäillyt, että hyytelön muodostuminen on possetissa ihan kiikun kaakun, ja rasvaisessa (37% rasvaa eli 63% vesiosaa) kermassa on sopivasti vähemmän vettä kuin esimerkiksi kevytkermassa (15% eli 85 % vesiosaa).  Nuo muutamat ylimääräiset vesipisarat saavat aikaan sen, että happo ei riitä hyydyttämään kerman koko vesiosaa, vaan se jää juoksevaan tai puolihyhmäiseen olomuotoon.

Edesmenneen Alan Davidsonin hieno kirja The Oxford Companion to Food osaa kertoa possetin historiasta, että ennen muinoin posset hyydytettiin oluella vai viinillä.  Koska minulla ei ollut vielä kuvaa possetista, laitoin tuonne tekstin alkuun kuvakaappauksen Alain Davidsonin kirjasta.  Anteeksti Alain, toivottavasti et pahastu, tein sen kunnioituksesta hienoa teostasi kohtaan!

Tuossa onkin jo ihan riittävän monta muuttujaa, joita voidaan MG klubi-illassa pohtia.  Happo, vesipitoisuus, alkoholi???  Me Tatun kanssa tehdään 13.2.2017 maanantaina aamulla  muutama erilainen versio possetteja hyytymään jääkaappiin.  Aloitetaan klubi-ilta teoretisoimalla kerman hyytymistä ja sitten mennään kaikki yhdessä katsomaan, mitkä versiot ovat hyytyneet ja mitkä eivät.  Vedonlyönti alkaa siinä heti klubi-illan alussa klo 17 ja se sulkeutuu juuri ennen kuin siirrytään jääkaapille.

Tervetuloa siis taas kaikki hyvän ruoan ja ruokateorian ystävät helmikuun MG klubiin maanantaina 13.2.2017 klo 17 Helsingin Roihuvuoreen Stadin ammattiopistolle osoitteeseen Prinsessantie 2!

2 thoughts on “MILLÄ POSSET HYYTYY?

  1. Hyllystä löytyi Matti Rossin suomennos (2004). Ei ole tainnut Rossi luottaa suomalaisten kulinaarisen sanaston tuntemukseen, tai sitten on possetin hyytyminen epäonnistunut:
    ”Ovet ovat auki,
    tajuttomat palvelijat hoitavat nyt tehtäväänsä
    kuorsaamalla. Laitoin heille unijuoman,
    kuolema ja luonto kamppailevat heistä; jompikumpi voittaa.”

    • Kiitos Esa!! Ei ole näemmä Rossilta onnistunut posset:-D Täytyypä oikein perehtyä tuohon Shakespearen aikaiseen posset-reseptiikkaan. Palataan tähän maanantain klubi-illassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *