Minkälaisia ovat keittiötarinat Suomessa?
syyskuun 7, 2009 kello 5:17 pm | Kotikokkausta tieteellisesti, Myyttejä ja niiden testausta | Ei kommentteja

Myyttejä murrettiin vaa'alla ja kattilalla
Viime kevään ja kesän aikana kerättiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen yksikön kanssa ruokaan liittyviä myyttejä osaksi Kauhajoen ruokamessujen ohjelmaa. Ajatuksenamme oli kerätä ihmisiltä erilaisia ruokaan liittyviä uskomuksia, joita he olivat kuulleet esimerkiksi vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, lukeneet kirjoista tai löytäneet vaikka netistä.
Pyysimme ihmisiä lähettämään erityisesti sellaisia ohjeita ja neuvoja, joita he olivat kuulleet tai joista olivat lukeneet, mutta joihin ei oikeastaan koskaan saa minkäänlaista selitystä, miksi niin tulisi tehdä. Useinhan me noudatamme näitä neuvoja sokeasti ajattelematta sen kummemmin, ovatko ne tosia vai eivät. Tällaisista monille meistä tutuista uskomuksista halusimme sitten rakentaa (ja rakensimmekin) messutapahtumaan pienimuotoisia kokeita, joilla testaisimme niiden todenperäisyyttä ja samalla pohtisimme, mikä niiden taustalla oleva selitys voisi olla.
Maailmalla näitä keittiön myyttejä ja uskomuksia on kerätty ja testattu jo jonkin aikaa. Ranskassa taitaa olla alan ennätys, sillä siellä on kerätty jo noin 10 000 erilaista tarinaa. Tyypillisiä tällaisia uskomuksia ovat esimerkiksi: Uudet perunat pitää laittaa kiehuvaan veteen, Rasva täytyy nyppiä jauhoihin, Viiliä ei pidä tehdä ukonilmalla, Jääpala imee kastikkeesta liian rasvan, Kananmunan valkuaiset tulee vaahdottaa kupariastiassa, Kakkutaikina täytyy vatkata myötäpäivään …
Alkuperäinen tarkoituksemme oli kerätä näitä tarinoita ja selvittää niiden toimivuutta kokeellisesti ja niiden avulla lisätä hiukan ymmärrystämme kokkauksen lainalaisuuksista. Ihan vakavaa puuhaa siis. Saimme lyhyessä ajassa kasaan yhteensä 144 keittiön myyttiä ja uskomusta, ja messujen aikana vielä kymmenkunta lisää. Vastaajien ikä vaihteli 16 vuodesta 90 vuoteen, ja vastaajien keski-ikä oli 40 vuotta. Tarinoita kertoivat sekä miehet, että naiset, joskin naisia oli enemmistä, noin 2/3 kaikista vastaajista. Messukeittiössä testasimme sitten myytit ”Raaka peruna poistaa keitosta liian suolan” sekä ”Kakkutaikinaa ei saa vatkata jauhojen lisäämisen jälkeen, vaan jauhot pitää vain varovasti sekoittaa taikinaan”. Niistä pistän tänne koosteen hiukan myöhemmin. Muutama sana kuitenkin tarinoista ylipäänsä:
Suuri osa kerätyistä tarinoista liittyi erilaisiin keittiön nikseihin ja käytännön neuvoihin, joita kuulee äidiltä tai isoäidiltä tai television kokkigurulta. Munat ja sokeri eivät vatkaannu kunnolla kuin täysin puhtaassa ja kuivassa astiassa. Kiivi estää liivatteen hyytymisen. Munakoison karvauden saa pois ”itkettämällä” sitä suolalla. Tällaisia tarinoita kertyi runsaasti, ja niistä meidän oli helppo valita messukeittiöön testattavaksi kaksi useampaa vastaajaa kiinnostanutta uskomusta.
Osa tarinoista oli selvästi peräisin menneisyydestä: Kylmä kahvi kaunistaa ja Home leivässä parantaa lauluääntä. Mukaan mahtui myös ilmiöitä, joiden olemassaoloa nykytiede ei toistaiseksi edes tunnusta. Viili tai kermavaahto epäonnistuu ukkosella ja Pullataikina ei nouse laskevan kuun aikaan kuuluvat molemmat tähän ryhmään. Näidenkin myyttien synnyllä on kaikilla oma tarinansa. Kukaan ei varmaan enää vakavissaan niihin enää nykyaikana usko, mutta toisaalta onko kukaan niitä testannut ja vääräksi osoittanut? Itse asiassa yksi kuulijoista lupasi lähettää minulle dataa, joka osoittaa, että porsaat kasvavat nopeammin uuden kuun kuin laskevan kuun aikaan…
Kun osa tarinoista vei menneisyyteen, oli mukana myös paljon uuden ajan uskomuksia. Rautanaula sulaa coca-colaan, greippimehu parantaa hedelmällisyyttä ja Light-tuotteet lihottavat, koska elimistö ei osaa käyttää niiden muunneltuja raaka-aineita hyödyksi ovat hyviä esimerkkejä tällaisista. Mistä sen tietää, mikä näistä on totta ja mikä tarinaa?
Uskomuksia syntyy koko ajan uusia. Osa elää sukupolvien mukana vuosisatoja, ja osa unohtuu nopeasti. Moni Etelä-Pohjanmaalta löytynyt tarina oli osa kansainvälistä ruokamytologiaa. Esimerkiksi coca-cola –myytit ja myytti raa’an perunan suolaa poistavasta vaikutuksesta löytyvät molemmat eri puolilta maailmaa.
Nyt kun olen päässyt alkuun, ajattelin jatkaa myyttien keräämistä. Hesarissa aiheesta herännyt keskustelu tuotti listalleni jo ainakin kaksi uutta myyttiä: Pihvin pitää olla lämmin ennen kuin se laitetaan pannulle ja Pihvin voi paistaa myös kännykällä. Niitä saa myös laittaa tulemaan vaikka tänne tai sitten sähköpostiini. Heti, kun ehdin, laitan tietokannan jonnekin kaikkien kiinnostuneiden nähtäväksi ja enemmän tai vähemmän tieteellisiä testejä järjestetään sitten aina tilaisuuden tullen.

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi
Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?