Linkit
- 29.2.2009 MG Forumin aineisto
- Artikkeli MGsta 2009, Anu Hopia
- BBC Food & In search of Perfection
- Cookingissues – French Culinary Institute/NY:n porukan ylläpitämä blogi
- Fooducation.org – Erik Fooladi – MG ja koululaisten tiedekasvatus
- Harold McGeen blogi “Curious Cook”
- Hervé This – verkkosivu
- Hervé This blogi – englanninkielinen käännös
- Hollantilainen blogaaja kokkaa Blumenthalin keittokirjan reseptejä
- Khymos.org – Norjalainen molekyyligastronomin blogi
- McGee, Harold 2004. Workshop on molecular gastronomy
- MG -Kandityö – Tiina-Leena Rantanen 2009
- MG -Opinnäytetyö Turun Amk:un molekyyligastronomiasta 2009
- MG artikkeli Food Technology -lehdessä Helmikuu 2010
- MG-Opinnäytetyö 2009, Riikka Ahvenniemi
- Molecular Gastronomy -artikkeli Chemical Reviews -sarjassa 2010
- Molekyyligastronomia Wikipediassa
- Molekyyligastronomiaa käsittelevät uutiset kokoava tietopalvelu
- Pierre Gagnaire ja Herve This – Yhteistyöfoorumi
- Stimulus Consulting
- Toinen Hervé Thisin blogi – englanniksi käännettynä
Aiheet
- Keittiötarinoita
- Kotikokkausta tieteellisesti
- Kuukauden Kolmas Maanantai -tapaaminen
- Määritelmiä ja teoriaa molekyyligastronomiasta
- Molekyyligastronomia maailmalla
- Molekyyligastronomia meillä
- Mukavia ravintola- ja muita ruokaelämyksiä
- Myyttejä ja niiden testausta
- Puolesta ja vastaan
- Reseptit
- Sitä sun tätä ruoan ympäriltä
- Tiedekokkauskurssit
Kemiaa Keittiössä
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi
Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?Viimeisimmät kommentit
Meta:
ONK MOLEKYYLIKASTRONOMIA MAAILMASTA KUALLU?
Helmikuun 1, 2010 kello 9:54 pm | Molekyyligastronomia maailmalla, Puolesta ja vastaan | Ei kommentteja
Näin on kysytty viime viikkojen aikana monessakin maailmalla kirjoitetussa artikkelissa, jossa on pohdittu El Bullin sulkemisen merkitystä tälle ruokagenrelle.
Mutta ei se mitään kuollu ole, näin vannotaan. Se vain muuntaa hiukan muotoaan nyt, kun ensimmäinen vaihe on eletty ja koettu. Monen gurun suulla on todettu, että tekniikat on nyt opittu ja nyt niitä opitaan käyttämään ja kehitetään edelleen.
Ainakin yhden uutisen mukaan Ferran Adria itse aikoo välivuosiensa aikana muun muassa opettaa kokkaamista Harwardin yliopistossa. Ei välitöntä vaaraa kuolemasta siis!
Jos ymmärtäisi molekyyligastronomiatermin siten, kuin se alun perin on tarkoitettu ymmärrettävän, ymmärtäisi, ettei se voikaan kuolla. Useimmitenhan valtamedia käsittää sen vain kokeilevana tai avantgardistisena ravintola-alan tyylisuuntana. Silloin voikin pohtia sen väistämätöntä kuolemaa.
Termin alkuperäinen merkitys ruoanlaiton ja ruoasta nauttimisen tieteellisenä tutkimuksena varmistaa kuitenkin ajatuksen kuolemattomuuden. Jos me arvostamme hyvää ruokaa ja siitä nauttimista niin paljon, että katsomme sen olevan myös tieteellisen tutkimuksen arvoinen, se ei kuole koskaan.
Tämän maanantain kotimolekyyligastronomiassa unohdettiin kaviaarit, vaahdot ja hiilihappojäät. Teemoja olivat: ”Mitä kaikkea tapahtui roux’ssani, jonka valmistin stroganoffiin, josta halusin tehdä mahdollisimman kauniin värisen ja hieman pähkinältä maistuvan, jotta osoittaisin pojan tyttöystävän tervetulleeksi meille vierailulle ja jotta saisimme hyvän syyn istua yhdessä pöydän ääreen. Jälkiruoaksi leipäressua. Siitä kirjoitan vielä tieteellisen artikkelin.