Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

Teknistunneperäistä ruoanlaittoa

Taas tupsahti ruudulle yksi ruokakirjoitus, jossa taitettiin peistä siitä, mitä MG on ja onko se mitään uutta ja pitäisikö sitä sanoa joksikin muuksi kuin miksi sitä sanotaan ja jos pitäisi niin miksi.  Näyttää siltä, että luonnontieteilijät eivät tykkää, kun heidän hienoon ”molekyyli”-sanaansa liitetään jotakin niinkin outoa kuin ”gastronomia” ja toisaalta gastronomit eivät tykkää, kun heidän hienoon ”gastronomia”-sanaansa liitetään jotakin niin outoa kuin ”molekyyli”.

Keräsin kaikki termit, joita olen kuullut ehdotettavan termin ”molekyyligastronomia” tilalle.  Paras niistä on tuo otsikon ”Technoemotional Cooking” eli vapaasti suomennettuna ”Teknistunneperäinen Ruoanvalmistus”.  Kuulostaa oikeastaan aika mielenkiintoiselta.  Muita ehdotettuja termejä ovat ”New Cuisine” eli ”Uusi Keittiö”, ”Progressive Cuisine” eli ”Edistyksellinen Keittiö”, ”Culinary Constructivism” eli ”Konstruktiivinen” tai ”Rakenteita Luova Ruoanlaitto” ”Modern Cuisine” eli ”Moderni Keittiö”, ”Avant Garde Cuisine” eli ”Avantgardistinen” tai ”Rajoja rikkova Keittiö”, ”Scientific Cuisine” eli ”Tieteellinen Keittiö” tai sitten nuo ”Molecular Cooking”/”Molecular Cuisine” eli ”Molekyylikeittiö”.  Kiista ei ole ihan mitätön, sillä sitä pohtii myös suuri media, joskin aika rennosti.

Teknistä vai tunneperäistä?

Teknistä vai tunneperäistä?

Aprillipäivänä keskusteluun tuli uusi ehdotus, kun suuntaukselle tarjottiin termiä ”Orgasmic”, joka olisi lyhenne sanoista ORganoleptic (aistinvarainen), Gastronomy, Art & Science Meet In Cuisine.  Se oli sentään globaali aprillipila.

Nyt, kun olen jonkin aikaa viljellyt termiä ruoka-ammattilaisten ja -harrastajien parissa, olen huomannut, että kyllä tuo sana hiukan närästää meilläkin.   Siinä on kaksi niin eri maailmoista tulevaa termiä, että sen sisältö ei avaudu kovin helposti.  Mutta en minäkään ole löytänyt parempaa vaihtoehtoa.  ”Tiedekokkaus”, ”Kokkaustiede”, ”Kokeellinen ruoanlaitto” tai ”Keittiön kemia” ovat kaikki paljon kotoisemmalta kuulostavia sanoja, mutta eivät mikään sulje sisäänsä ruoasta nauttimista, kuten ”gastronomia” tekee.  Ja toisin päin; mikä luonnontieteellinen tai elintarviketieteellinen tutkimusala (elintarvikekemia, elintarviketeknologia,  …) pitäisi sisällään ”ruoan, kokkaamisen ja ruoasta nauttimisen luonnontieteellisen tutkimuksen” ? Ei mikään.

Jaa kirjoitus:

Leave A Comment

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?