Ruokaväärennösten jäljillä

AI-avusteinen kuva ruokaväärentäjästä. Jossakin vaiheessa AI-tyyppä kieltäytyi enää piirtämästä minulle mitään - koki aiheeni ja aikeeni epäilyttäviksi... Kun ruokaa myydään jonakin, mitä se ei ole, kyse on ruokaväärennöksistä:  venäläisiä marjoja ja sieniä myydään suomalaisina luomutuotteina tai uusseelantilaista saksanhirveä suomalaisena hirvenlihana - tuossa pari esimerkkiä suomalaisista ruokaväärennöstapauksista (ks. esim MOT vuodelta 2021). Ruokaväärennökset ovat

2024-03-24T21:16:09+03:0024.3.2024|Kaikki muut|0 Kommenttia

TIETEELLISGASTRONOMISEN RUOKAKLUBIN SUKLAA-ILTA

Kotikirjaston lähteitä Theobroma – jumalten ravinto. Näillä sanoilla aloitti Anni Shepherd esityksensä suklaan kulttuurihistoriasta vuoden ensimmäisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa 14.2.2024.  Briiffaan tässä postauksessa Annin esitystä, mutta täydennän ja tarkistan tietoja myös kirjahyllyni lähteistä. Theobroma-termin suklaalle antoi kasvitieteilijä Carl von Linné, kun hän vuonna 1753 antoi kaakaopuulle kasvitieteellisen nimen Theobroma cacao.  Theobroma-termi on esimerkiksi ruokahistorioitsija

2024-02-20T13:24:06+03:0020.2.2024|Kaikki muut|0 Kommenttia

Suklainen helmikuu

Taas on aika aloittaa kuukausittaiset tieteellisgastronomiset ruokaklubit.  Ensi viikon keskiviikkona 14.2.2024 aloitamme suklaa-teemaisen matkan kohti kevättä. Saamme vieraaksi suklaan kulttuurihistoriaa harrastavan tutkija Anni Shepherdin.  Hän avaa meille suklaan kulttuurihistoriaa ja historiaa Suomessa.  Perinteinen aistinvarainen arviointi, jonka avulla perehdymme taas johonkin kiinnostavaan suklaanäkökulmaan, saamme jälleen pitkäaikaiselta suklaakummiltamme Maria Plantingilta.  Kiitokset jo etukäteen molemmille! Klubi-illat järjestetään perinteisesti

2024-02-14T07:52:06+03:007.2.2024|Kaikki muut|0 Kommenttia

Väriä elämään

Voisiko ruokapöydän antimet tuoda vaihtelua talven värimaisemaan? Valkeuden laskeutuessa koko Suomen ylle joulukuun 2023 tieteellisgastronominen ruokaklubi keskittyy väreihin. Silmillämmehän me ensimmäiseksi ruoan maistamme, ja väitetään, että teemme päätöksen ruoan laadusta jo ensimmäisen 30 millisekunnin aikana. Onko tämä totta? Sitäkin pohdimme vuoden viimeisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa, joka kokoontuu samanaikaisesti Turussa, Helsingissä ja Seinäjoella. **************************************************** Joulukuun

MILTÄ MAISTUI HUOMISEN RUOKA?

Mitä syömme huomenna, sitä söimme viime keskiviikkona tieteellis-gastronomisen ruokaklubin vuoden 2022 viimeisessä tapaamisessa. Alkuun heti kiitokset Janne Saarikolle, joka sekä avasi meille visioitaan ja tietämystään tulevaisuuden ruoasta, että hankki maistettavaksi ja arvioitavaksi kolme esimerkkituotetta tulevaisuudesta. Jannen esitystä kuunnellessa oli mukava tunnustella myös omia tuntemuksia esimerkiksi siitä: Miksi minäkin muutama vuosi sitten maistelin mielelläni kaikki mahdolliset hyönteisruoat sirkoista

Lastuja ja Lastuja ja Lisää Lastuja

Olen monta kertaa todennut, että ei löydy sellaista ruokaa, josta ei saisi aikaan viihdyttävää tiedettä. Niin kuin esimerkiksi perunalastut, jotka olivat lokakuisen TG-klubin aiheena, meille tuli näkökulmia ruuhkaksi saakka: Missä ja milloin syntyi ensimmäinen perunalastu, ja miten ja milloin se päätyi Suomeen?Minkälaisia vaihtoehtoja perunalastuille on nyt tarjolla, ja miten ne koetaan?Perunalastu on yksi niistä ruoista, joissa

2022-10-13T21:15:42+03:0012.10.2022|Kaikki muut|0 Kommenttia
Go to Top