Säilynyt säilömisen taito

Tieteellis-gastronomisella klubilla tutustuttiin maaliskuussa 2023 säilömiseen sekä historiallisesta että luonnontieteellisestä näkökulmasta.  Aistinvaraisessa arvioinnissa klubilaiset keskittyivät tällä kertaa erilaisten säilömismenetelmien vaikutukseen aprikoosin maussa, ulkonäössä, hajussa ja suutuntumassa. Läpi ihmiskunnan historian ruokaa on pitänyt laittaa säilöön tulevaa varten. Suomessa elettiin pitkään varastotaloudessa. Talven yli selviäminen edellytti jonkinlaisia satokauden aikana kerättyjä ruokavarastoja. Tänä päivänä ruokakaupasta saa kaikkea tarpeellista ympäri vuoden, eikä

Alkuvehnän paluu

Alankohan jo toistaa itseäni, kun totean, että ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta kurkottaa tulevaisuuteen.  Hmmm... Sitä me kuitenkin taas teimme marraskuisessa tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, kun saimme tutustua vanhojen vehnälajikkeiden uuteen tulemiseen.  Tästä kiitos Rostén-leipomolle, joka oli valmistanut klubi-iltaan kolme maukasta vehnäleipää. Niistä yksi oli leivottu einkornvehnään, yksi emmervehnään ja yksi spelttiin. Klubilaiset saivat sokkoarvioida leipänäytteiden aistinvaraisia ominaisuuksia.  Vehnälajikkeita on nykyään valtava

LASTUJA JA LASTUJA

Kävin viikonloppuna upeassa Reitzin säätiön kotimuseossa, jossa oli esillä muun muassa Hugo Simbergin teos Kuolema ja perunankuorija. Kun en löytänyt arkistoistani kuvaa perunalastuista, olkoon tämä perunankuorijaeukon katse alkupiste myös meidän TG-klubimme keskusteluille. Johonkin aikaan nuoruuttani perunalastut kuuluivat oleellisesti vapaa-aikani viettoon.  Oli mukava kilpailla kaverin kanssa, kumpi ehtii kahmia nopeammin perunalastuja yhteisestä pussista, tai yksinään kiepsahtaa telkkarin

2022-09-28T08:12:00+03:0028.9.2022|Kasvikunnan tuotteet|0 Kommenttia

MILTÄ MAISTUVAT KORVIKKEET?

Klubi-ilta Helsingistä Turkuun päin nähtynä. Siitä tietää, että syksy alkaa, kun tulee syyskuun ensimmäinen keskiviikko ja sitä myötä syksyn ensimmäinen TG-klubi, tieteellis-gastronominen ruokaklubi.   Keskiviikkoilta keräsi tusinan verran kiinnostuneita Turun Aistikattilaan ja kymmenkunta Helsinkiin Hotelli- ja ravintolamuseoon.   Se oli juuri sopiva määrä keskustella monipuolisesti ruokakulttuurissa toistuvasti tapahtuvista muutoksista, joita on kohdattu aiemmin ja joita parhaillaan käymme läpi.  Sellaisia kuin

Korvikeesta keskiöön – kasviproteiinit eilen, tänään ja huomenna

Kumpi on eläin- ja kumpi kasviperäistä? Lihatuotteet ovat edelleen keskeinen proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tästä kertoo esimerkiksi Lihatiedotusyhdistys ry:n alkuvuodesta julkaisema tutkimus lihansyönnistämme. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihan rooli lautasella ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä tärkeä. Viljat ja erilaiset kasvikset, kuten juurekset ja palkokasvit, olivat pitkään ravitsemuksen perusta. Lihan

2022-08-28T22:19:47+03:0028.8.2022|Kasvikunnan tuotteet|0 Kommenttia

SIENET JA UMAMI

Kirkas sieniliemi kuivatuista herkku- ja siitakesienistä Piiiitkästä aikaa luonnontieteellis-gastronominen ruokaklubimme sai kokoontua samaan tilaan Stadin ammattiopistolle.  Samaan aikaan toisaalla  kokoontui toinen ryhmä Turun yliopiston moniaistilaboratorio Aistikattilan tiloihin.  Yhteensä meitä oli parikymmentä henkeä. Ilta alkoi umamimakuun tutustuen.  Täyteläisen umamimaun puuttumisen tunnistaa kyllä ruoasta helposti, mutta yksinään sen tunnistaminen ei luonnistu ihan hetkessä.  Puhdas umamimaku ei ollut

2021-10-17T21:17:35+03:0017.10.2021|Kasvikunnan tuotteet|0 Kommenttia
Go to Top