Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

Ruokaväärennösten jäljillä

AI-avusteinen kuva ruokaväärentäjästä. Jossakin vaiheessa AI-tyyppä kieltäytyi enää piirtämästä minulle mitään - koki aiheeni ja aikeeni epäilyttäviksi... Kun ruokaa myydään jonakin, mitä se ei ole, kyse on ruokaväärennöksistä:  venäläisiä marjoja ja sieniä myydään suomalaisina luomutuotteina tai uusseelantilaista saksanhirveä suomalaisena hirvenlihana - tuossa pari esimerkkiä suomalaisista ruokaväärennöstapauksista (ks. esim

24.3.2024|Kaikki muut|0 Comments

TIETEELLISGASTRONOMINEN MAITOKLUBI

Karjankutsuhuuto kaikui maaliskuun tieteellisgastronomisessa klubi-illassa, sillä maitoklubin luennoitsijamme Elsa Hietala harrastaa kansanmusiikkia ja osasi kutsua myös karjan kokoon.  Ei tullut yhtään lehmää, mutta suuri joukko maidosta kiinnostuneita klubilaisia riensi paikalle Turkuun, Helsinkiin ja Seinäjoelle. Klubi-illan kulttuurihistoriallisen luennon piti Sarka-museon ja Turun yliopiston tutkija Elsa Hietala (Elsan väitös).  Elsa on koulutukseltaan

13.3.2024|Juomat, Maitotuotteet|0 Comments

MAITOKLUBI

Keskiviikkona 6.3.2024 tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa keräännytään kolmella paikkakunnalla virtuaalisen maitotonkan ympärille.  Klubi-illan maitoteeman aloittaa Sarka-museon amanuenssi ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Elsa Hietala, joka kertoo väitöskirjatutkimuksestaan maidon historiasta ja maitotuotteiden kulutuksen muutoksesta 1800-luvun lopulta lähtien.  Elsan esityksen jälkeen syvennymme jälleen aistinvaraiseen arviointiin.  Samalla, kun Otto laskee arvioinnin tuloksia, minä pidän lyhyen esityksen

5.3.2024|Juomat, Maitotuotteet|0 Comments

TIETEELLISGASTRONOMISEN RUOKAKLUBIN SUKLAA-ILTA

Kotikirjaston lähteitä Theobroma – jumalten ravinto. Näillä sanoilla aloitti Anni Shepherd esityksensä suklaan kulttuurihistoriasta vuoden ensimmäisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa 14.2.2024.  Briiffaan tässä postauksessa Annin esitystä, mutta täydennän ja tarkistan tietoja myös kirjahyllyni lähteistä. Theobroma-termin suklaalle antoi kasvitieteilijä Carl von Linné, kun hän vuonna 1753 antoi kaakaopuulle kasvitieteellisen nimen Theobroma

20.2.2024|Kaikki muut|0 Comments

Suklainen helmikuu

Taas on aika aloittaa kuukausittaiset tieteellisgastronomiset ruokaklubit.  Ensi viikon keskiviikkona 14.2.2024 aloitamme suklaa-teemaisen matkan kohti kevättä. Saamme vieraaksi suklaan kulttuurihistoriaa harrastavan tutkija Anni Shepherdin.  Hän avaa meille suklaan kulttuurihistoriaa ja historiaa Suomessa.  Perinteinen aistinvarainen arviointi, jonka avulla perehdymme taas johonkin kiinnostavaan suklaanäkökulmaan, saamme jälleen pitkäaikaiselta suklaakummiltamme Maria Plantingilta.  Kiitokset jo

7.2.2024|Kaikki muut|0 Comments

KATSEELLA JUOTUA

Näköaistin merkitystä ruokakokemukseen pohdittiin punaisilla ja vihreillä juomilla sekä sinisellä joulupuurolla. Siitä ei sen enempää, mutta tässäkin puurossa oli manteli ja mantelin löytäjä palkittiin Nähtävästi – Näköjään – Näemmä – Näkemiin - Katse kohti tulevaa – Näkökulma – Ainoastaan sydämellä näkee hyvin – Silmiä avaava – Nähdä asia

21.12.2023|Juomat|0 Comments

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?

Go to Top