Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
Tervetuloa kello viiden teelle
Royal Society of Chemistry’n sivuilta löytyi ohje täydelliselle kupilliselle peribrittiläistä teetä. Siellä oli montakin kiinnostavaa tutkimusaihetta, mutta yksi oli meidän – minun ja Tatun – mielestä ylitse muiden: Maito tulee lisätä kuppiin ENNEN teetä.
Siinäpä meille oivallinen aihe maaliskuun luonnontieteellis-gastronomiseen klubi-iltaan! Arvioimme kahdella tavalla valmistettua teetä maidolla: 1. ensin maito, sitten tee sekä2. ensin tee, sitten maito. Tuon kuninkaallisen kemian seuran sivuilla on tähän nimittäin myös teoria. Testataan, pitääkö se paikkansa!
Tervetuloa maaliskuun MG-klubiin maanantaina 9.3.2020 klo 17 perinteiseen paikkaan eli Stadin ammattiopistoon Helsingin Roihuvuoreen osoitteeseen Prinsessantie 2. Vanhat ja uudet klubilaiset ovat kaikki ihan yhtä tervetulleita!
Jaa kirjoitus:
Related Posts
2 Comments
Leave A Comment
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?
Kiitokset mielenkiintoisesta klubista!
Tuo RSC:n selitys lämpötaloudesta ja sen eroista noissa klubissa vertailluissa tilanteissa on mielestäni vastakkainen sille mitä klubissa esitettiin. Mutta eikö myös tanniiniselitys ja maitoproteiiniselitys käy eri suuntiin: tanniiniteoriassa suurempi lämpövaikutus saisi suuremman osan tanniineista maidon proteiinien sitomaksi (pehmeämpi maku), pelkkien maitoproteiinien osalta suuremman osuuden denaturoitumaan (”paha maku”)?
Kiitos itsellesi ja anteeksi, kun vastaus on viipynyt! Ehdin vasta tänään tämän asian äärelle. En ole ihan varma, mihin kohtaan viittaat & toivottavasti en selittänyt asioita sekavasti klubi-illassa. Nuo teoriat ovat tosiaan vain hypoteesien pohjia, eikä ne siis välttämättä saa tukea kokeellisista tuloksista. Selvenikö asia tuon postuksen myötä?