Kevään 2024 viimeisen klubi-illan jälkeen jäin miettimään, mitä kaikkea viina on meille opettanutkaan. Siitä lisää tuonnempana, mutta mietin myös tuota “mauste”-sanaa: Sen kantasana lienee maku, mutta tarkkaan ottaen mausteiden maku (makea, hapan, karvas, suolainen, umami) on aika vaatimaton. Sen sijaan suurin osa mausteiden upeista flavorisfääreistä on enimmäkseen hajua, joskin myös kemiallista aistimusta, kuten astrongoivuutta tai
Mitä mausteita löytyy kaapistasi? Tiedätkö, milloin ne rantautuivat Suomeen? Muistatko, miltä ne tuoksuvat ja mitä tuoksut sinulle kertovat? Tule haistamaan, kertomaan ja kuulemaan kevään viimeiseen Tieteellisgastronomiseen ruokaklubiin Helsinkiin, Turkuun tai Seinäjoelle! Kokoonnumme jälleen 15.5.2024 kl0 17-19 kolmella paikkakunnalla tällä kertaa teemana yrtit ja mausteet. Ilmoittautumislinkit tilaisuuksiin löytyvät perinteisesti täältä. Tervetuloa!
Neljän suolan sokkomaisto salakoodein Vaikka suola tänä päivänä puhuttaa meitä lähinnä vältettävänä ja kaikenlaista terveydellistä harmia tuottavana yhdisteenä, on se vaikuttanut meihin ja historian kulkuun enemmän kuin ehkä mikään muu ruoka-aine. Mike Kurlanskyn teoksen Salt – A World History (Penquin books 2003) mukaan suola on muun muassa ollut ihmiskunnan ensimmäinen kaupankäynnin kohde, joka tuhansia vuosia myöhemmin
Monta muutosta on tapahtunut luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissamme eli MG-klubissa: Paikka Helsingissä on muuttunut Kaapelitehtaalle Hotelli- ja ravintolamuseoon. Turussa kokoonnumme edelleen Turun yliopiston Aistikattila-moniaistilaboratoriossaMuseon aukioloajoista johtuen ajankohta on muuttunut keskiviikolle, jolloin myös museo on avoinna pidempään. Kevään 2022 ajan kokoonnumme keskiviikkona 9.3. ja 6.4. Syksylle sitten etsitään sopiva vakikeskiviikko.Tieteenalojen laajentuessa luonnontieteistä muihinkin tieteenaloihin, klubin nimikin on muuttunut laveammaksi Tieteellis-Gastronomiseksi ruokaklubiksi,
Salmiakkigraavaus antoi lohellehienon värin ”Toivoin, että se olisi ollut hyvää!”, kuului surumielinen loppukomentti luonnontieteellis-gastronomisen ruokaklubin päätteeksi, jossa oli testattu lohen graavautumista ammoniumkloridilla eli salmiakilla. Mutta ei lopputulema ole lainkaan noin surullinen, vaan tämä raportti kannattaa kyllä lukea loppuun! Olemme vuosien kuluessa käsitelleet lohen graavausta vuodesta 2010 eteenpäin useammankin kerran, muun muassa vuosina 2010,
Kyllä oli siistiä siivua! Saa nähdä, miltä salmiakilla graavattu versio näyttää! Kirjoittaessani lohen graavauksesta, joista löytyy muistijälkiä muun muassa täältä ja täältä, olen usein miettinyt, voisiko jollakin muullakin suolalla graavata. Mitä tapahtuu, jos tavallisen suolan, eli natriumkloridin vaihtaa esimerkiksi salmiakkiin eli ammoniumkloridiin? Kloridi-ionin pitäisi toimia samalla tavalla kuin tavallisenkin suolan tapauksessa, eli kerätä