TG eli TIETEELLIS-GASTRONOMINEN RUOKAKLUBI HELSINGISSÄ JA TURUSSA

Tieteellis-gastronomiset ruokaklubit pidetään videoyhteyden avulla samanaikaisesti Turussa ja Helsingissä.

 

Vuoden 2022 alkaen ruokaklubissamme on jälleen muodonmuutoksen aika.  Siirrymme pitämään klubi-illat aina keskiviikkoisin, ja Helsingissä järjestämme illat yhteistyössä Hotelli- ja Ravintolamuseon kanssa, ja myös kokoonnumme HRM:n tiloissa Ruoholahdessa.  Koska samalla saamme laajennettua myös tieteellistä kattaustamme kulttuurintutkimuksen suuntaan, muutamme myös klubin nimen, joka olkoon tästä eteenpäin TIETEELLIS-GASTRONOMINEN RUOKAKLUBI eli TG-klubi.  

Klubia – alkuperäiseltä nimeltään MG-klubi – on järjestetty vuodesta 2009 alkaen ja paikalle on ilmaantunut 6-60 ruokaharrastajaa ja -ammattilaista.  Klubia on alusta alkaen vetäneet harrastuspohjalta tutkija Anu Hopia ja keittiömestari Tatu Lehtovaara.  Keväällä 2022 Tatu kuitenkin siirtyi uusiin hommiin, joten kevään 2022 ajan klubia järjestetään Turussa, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen toimesta.   Uutta paikkaa Helsingissä etsiskeltiin tovi, ja tällä hetkellä (18.2.2022) näyttäisi siltä, että klubia voidaan järjestää jatkossa sekä Helsingissä että Turussa.

Muistutuksena vielä, että TIETEELLIS-GASTRONOMINEN RUOKAKLUBI on avoin tapaaminen kaikille ruoasta kiinnostuneille.  Klubitapaamisissa keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista sekä tieteelliseltä että gastronomiselta kantilta.  Molekyyligastronomian hengessä siis mennään.

Tarkemmat tiedot klubitapaamisista:

  • AIKA JA PAIKKA Tilaisuudet syyskuusta toukokuuhun kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 17- , paikkana on – ellei toisin mainita – Helsingissä Hotelli- ja Ravintolamuseon tilat Kaapelitehtaalla osoitteessa Kaapeliaukio 3, G-porras, Helsinki.  Turussa kokoonnumme Turun yliopiston Medisiina D-rakennuksessa sijaitsevassa Aistikattila-moniaistilaboratoriossa osoitteessa Kiinanmyllynkatu 10, Turku.  Turun ja Helsingin välillä on Zoom-yhteys, sillä toteutus on yhteinen.  Molempiin tilaisuuksiin on etukäteisilmoittautuminen, sillä tiloihin mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia.  Osallistumislinkit postauksessa alla.
  • Ensi kevään klubien ajankohdat ja aiheet on päätetty ja ne ovat:

    • Keskiviikko 1.2.2023 klo 17-19 aiheena PULLA
    • Keskiviikko 1.3.2023 klo 17-19 aiheena SÄILÖMINEN
    • Keskiviikko 5.4.2023 klo 17-19 aiheena SALMIAKKI
    • Keskiviikko 3.5.2023 klo 17-19 aiheena MAKKARA

    Tapaamiset perinteisesti sekä Helsingissä Hotelli- ja ravintolamuseossa Kaapelitehtaalla osoitteessa Tallberginkatu 1 G, ja Turussa yliopiston Aistikattila moniaistilaboratoriossa osoitteessa Kiinanmyllynkatu 10.

    Ilmoittautuminen perinteisesti linkeistä.

  • ILMOITTAUTUMINEN MUKAAN:  Tilaisuuksiin mahtuu 15-20 osallistujaa/paikka, ja siksi klubi-iltoihin on ennakkoilmoittautuminen.  
  • TEEMA valitaan aina ajankohdan ja kiinnostuksen mukaan ja ideoita saa mielellään lähettää.  
  • TILAISUUDEN LUONNE on vapaamuotoista keskustelua ja tiedon jakamista valitusta teemasta.  Jokaisessa tapaamisessa tehdään myös teemaan liittyvä koe ja sokkotesti, jossa koenäytteet arvioidaan.
  • TILAISUUDESTA TIEDOTUS on jokseenkin dilentanttimaista ja laiskaa.  Sen ei pidä antaa häiritä,  eikä se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pienen piirin tapaaminen.  Kyseessä on avoin klubi, johon kaikki ruoasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!  Mukaan vain, tilaisuus on sitä paitsi ilmainen.

27 thoughts on “TG eli TIETEELLIS-GASTRONOMINEN RUOKAKLUBI HELSINGISSÄ JA TURUSSA

    • Hei, Jep, laitan ihan kohta niistä tarkempaa tietoa, mutta tässäkin lyhyesti: ma 9.9., ma 14.10 (vielä vähän epävarma), ma 11.11 ja ma 9.12. aina klo 17-19. Syyskuussa tavataan ainakin Roihuvuoressa Stadinammattiopiston tiloissa.

    • Moi, juu kevään päivät on listattu viimeisessä postauksessa. Laitan ne myös tänne klubi-sivulle ihan kohta.

  1. Hej,
    skulle gärna delta i era inspirerande klubbkväller. Kan jag anmäla mig till träffen i oktober, eller är deltagarantalet fyllt?
    I skolans framtida undervisningsplan tänkte vi speciellt satsa på molekylkemi.
    Med vänlig hälsning, hushållslärare Lena Lietepohja

  2. Hei, pitääkö klubi-iltoihin ilmoittautua ennalta vai voiko paikan päälle vain ”pölähtää”?

    • Moi,
      Kyllä sinne Roihuvuoreen voi ihan mieluusti pölähtää sekaan & tervetuloa vaan! Nyt loput syksyn klubi-illat on kuitenkin tarkoitus taas vierailla eri paikoissa, joten joudumme rajoittamaan klubilaisten lukumäärän noin 20:en. Silloin aina pyydän ilmoittautumiset etukäteen, vaikka yleensä sinnekin on aina yksittäinen pölähtäjä mahtunut joukkoon. Toivottavasti nähdään!

    • Moi,
      Kyllä sinne Roihuvuoreen voi ihan mieluusti pölähtää sekaan & tervetuloa vaan! Nyt loput syksyn klubi-illat on kuitenkin tarkoitus taas vierailla eri paikoissa, joten joudumme rajoittamaan klubilaisten lukumäärän noin 20:en. Silloin aina pyydän ilmoittautumiset etukäteen, vaikka yleensä sinnekin on aika yksittäinen pölähtäjä mahtunut joukkoon. Toivottavasti nähdään!

  3. Meneekö liikaa molekyylibiologian puolelle: imeytyvätkö kalkkipitoisen veden kalkkihiutaleet elimistön käytettäväksi? Jos ei, mikä käsittely muodostaa käyttökelpoista kalsiumia?

    • Moi, Menee kyllä mun osaamisalueen ulkopuolelle! Meniskö kliinisen ravitsemuksen puolelle???

  4. Muuttujiahan on monia; maidon rasvaisuus, iskukuumennettu/homogenisoitu vai ei, valmistuksen maksimilämpötila, suolapitoisuus, maidon/kerman lisäämisvaihe, ainesten keskinäiset lämpötilat. Oma tutkimukseni on alussa, vain pari löydöstä: valmistuksen maksimilämpötila jos korkea, varmemmin juoksettuu, ”kaupan maito” (varsinkin jo kerran keitetty) juoksettuu helpommin kuin käsittelemätön ”lehmän maito”.
    Esko Vesa

    • Joo muuttujia on todella paljon, emmekä me klubi-illoissamme edes pyri niitä kaikkia kartoittamaan. Tavoitteena on yleensä tutustua kiinnostaviin ilmiöihin ja syvällisemmän tutkimisen joudumme jättämään muille.

    • Vuosi sitten joulupuuron kanssa todettiin, että suola lisäsi maidon proteiinin saostumista keiton aikana. Sen enempää ei olla tätä tutkittu. Olisiko lisäideoita? Niitä otetaan vastaan mielellään!

  5. Juuri lukemani Anun kirja Kemiaa keittiössä herätti pari kysymystä:
    – miksi sinappiin lisätään etikkaa kaksi kertaa, sivu 180, kohdat 2 ja 4?
    – miksi fileen loppulämpötila on eri kokonaisessa fileessä, 58 astetta, sivu 203 ja yksittäisessä pihvissä, 50 astetta, sivu 211 ?
    – jos amylaasin alfa muodon paras toimintalämpötila on 72-75 astetta ja beta-muodon 62 – 65, miksi Imelletyn perunalaatikon suosituslämpötila on 55 astetta, eikä tarkan sirkulaattorin omistajalle esim. 68,5 astetta? Sivut 187 – 188.
    Sitten vielä höpö-kysymys: olisikohan Coca-cola oivallinen lihan marinointiliemi, sivu 212?
    Esko Vesa

    • Hei,
      Käytiinkin jo keskustelua sähköpostilla, mutta tässä vielä vastaukset tänne linjoillekin:
      – toinen etikan lisäys on painovirhe, ei sitä tarvitse kahta kertaa lisätä. Toivottavasti leipätekstistä hoksaa, mikä on etikanlisäyksen ajankohdan merkitys
      – pihvin paisto on käsityötä, jossa sisälämpötilan määrää paistaja. Jos haluaa medium-kypsyysasteeseen kypsennetyn pihvin, sisälämpötila on noin 54-56 C, kypsän ja mediumin raja noin 58 C. Olen ottanut tuohon sivulle 211 tutun kokin testaaman reseptin, jossa on hänen arvionsa hyvästä pihvistä. Ohut pihvi kypsyy helposti liikaa, jolloin se kuivuu. Sen vuoksi hän jättää tuon lämpötilan mielummin alle kuin yli halutun kypsyysasteen. Mutta, kuten sanoin jokainen pihvin paistaja valitsee halutun kypsyysasteen itsenäisesti.
      – entsyymien kanssa pelaaminen on todella konstikasta puuhaa! Lämpötila vaikuttaa entsyymiaktiivisuuteen todella paljon ja reaktionopeus saattaa kymmenkertaistua muutaman asteen muutoksella. Viisi astetta lisää ja entsyymi saattaa tuhoutua. Tuohon reseptiin on valittu kohtuullisen nopean reaktion lämpötila, mutta toki imeltymistä voi halutessaan nopeuttaa lämpötilasäädöllä. Voit lukea siitä turhautuneen tekstin tämän blogin sivuilta osoitteesta http://molekyyligastronomia.fi/ne-perkeleen-entsyymit/.
      – kyllä kokista käytetään monenlaisen lihan marinointiin. Se antaa makeutta, mutta happamuuden väitetään myös mureuttavan lihaa. En ole kyllä kokeillut käytännössä.
      Mukavia kokkaus- ja lukuhetkiä toivotellen,
      Anu

      • Perunan imeltäminen viljan entsyymeillä ei ole ollenkaan konstikasta puuhaa. Pääasiassa peruna imeltyy ”65 asteen” entsyymillä, mutta myös ”73 asteen” entsyymillä. Tätä voi pitää tavalliselle kotikokille vakiona, vaikka lajikeominaisuudet vaikuttaa hiukan. Kun imelletään niin että sose on sopivasti vedellä notkistettua, 65-70 asteinen sose imeltyy 2-4 tunnissa. Jos tässä lämpötilassa jatkaa imeltämistä niin silloin on vaarassa että maltoosi hajoaa edelleen vähemmän makeiksi yhdisteiksi ja imeltymistulos saattaa heiketä oleellisestikin.

        Myös lanttu ja nauris imeltyy, mutta silloin täytyy ajan suhteen olla tarkkana, että pienestä tärkkelyspitoisuudesta johtuen imeltymisessä muodostuvaa maltoosia ei haihduteta ”taivaan tuuliin”.

    • Perunalaatikon (soseen) optimilämpötila viljan amylaasilla imeltymiseen on 65-73 astetta. Kun tässä lämpötilassa imeltää, niin imeltyminen tapahtuu noin 2-4 tunnissa. Jos sähkölieden uunissa imeltää niin silloin uunin lämpötilaksi voi asettaa noin 70-75 astetta, koska soseen lämpötila on muutaman asteen uunin lämpötilaa alhaisempi. Uunien lämpötiloissa voi olla isojakin heittoja säätimen asetukseen verrattuna joten se kannattaa tarkistaa erillisellä uunin lämpömittarilla.

      Oletan että 55 asteen suositus perustuu ”viikarin virheeseen” tai ehkä oikeammin ”viikarin vahinkoon”. Samassa kappaleessa viikari toteaa juurikin amylaasireaktioiden lämpötilat OIKEIN ja sillä perusteella oletan että 55 asteen suositus olisi vahinko. Käsitykseni mukaan Viikari tarkoitti sitä että uunin lämpötila olisi 75 astetta, mikä olisikin lähellä optimia uunin lämpötilaa. Valitettavasti mainittu 55 asteen uunin suositulämpötila levisi kulovalkean tavoin ja käytännössä lehtien ruokatoimitukset uskoivat 55 asteeseen kuin jumalan sanaan ja näin muodostui ”väärä vakio” ja siitä seurasi imelletyn perunalaatikon valmistustaidon romahtaminen.

      55 astettakin toimii, kun erän minimikoko on 2kg perunoita. Sose jäähdytetään huolellisesti 75-76 asteiseksi ja jäähdytettyyn soseeseen sekoitetaan jauho ja 75-76 asteinen sose laitetaan imeltymään 55 asteiseen uuniin 2-4 tunniksi. Tämä on periaatteessa aika hyväkin menetelmä, koska siinä imeltymisen alkuvaiheessa muodostuu makeita ja myös kestäviä dekstriinejä ja kun sose jäähtyy hitaasti, ja silloin dekstriinien muodostuminen hidastuu ja alkaa makean maltoosin muodostuminen.

      Perinteiset vanhanajan emännät jäähdytti, vedellä sakeaksi puuroksi ohennetun soseen noin 76 asteiseksi. Jauhot lisättiin 76 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sosekattila eristettiin erittäin hyvin keittiöliinoilla ja laitettiin imeltymään lämpimään paikkaan 2-4 tunniksi. Hyvin eristettynä sose imeltyi huoneenlämmössä vaikkapa keittiön pöydällä.

    • Moi, joo huomasin. Lisäksi Harvardissa on alkanut uusi Science & cooking nettikurssi. Pitäisi vain kaikkia ehtiä seurata…

  6. Kiitos kommenteista & kiitos osallistujille. Paikalla oli viitisenkymmentä keskustelijaa mukaan lukien 10 ekan vuoden kokkiopiskelijaa Roihuvuoresta. LIsäksi videolta tilaisuutta seurasi parhaimmillaan 15 etäosallistujaa. Tästä on hyvä hioa tilaisuutta edelleen. Kirjoitan koosteen tilaisuudesta & kokeesta viikonloppuna. Nyt makaan sohvalla ja otan rauhallisesti.

  7. Videostriimikin löytyi. Ääni kuului kohtuullisen hyvin. Kuva taas ei oikein toiminut. Kuvakulmaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. Nyt sain katsella jonkun selkää ja yleisön profiilia, mutta en nähnyt, mitä oikeasti tapahtui.

    Ei kuitenkaan luovuteta. Jos on mahdollista saada videokuvaa myös kuukauden kuluttua, niin oikein hyvä.

  8. Se videolinkki taisi jäädä puuttumaan. Katsomme koosteen blogistasi myöhemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *