PITKO, PIKKUPULLA VAI KORVAPUUSTI?

”Korvapuusti!”, sanoi 42 % tieteellisgastronomisen ruokaklubin helmikuun pullatieteelliseen klubi-iltaan osallistuneista.  ”Väärin vastattu!”, sanoivat loput 58 % klubilaisista.  ”Pullapitkopas!”, sanoivat 33 % klubilaisista. ”Ei missään nimessä, vaan voisilmäpulla on EHDOTTOMASTI paras!”, julisti äänekäs vähemmistö voisilmäpullan kannattajia. Näin asettuivat pullaset mieluisuusjärjestykseen klubi-illassamme 1.2.2023 Tähän äänestykseen loppui helmikuinen tieteellisgastronominen klubi-ilta, mutta sitä ennen oli sekä käyty läpi pullan historiaa Suomessa että analysoitu

2023-02-06T21:39:06+03:006.2.2023|Leipominen|0 Kommenttia

PULLASTA PULLAAN

Synkkä on hieno sana – mitä tunnetiloja se pitääkään sisällään! Se on tummaa ja pimeää auringottomuutta, alakuloisuutta, mielenmaisemaltaan apeaa näköalattomuutta.  Synkkyyden vastakohta on valoisuus, positiivisuus, hyvän odotus ja lämpöisen pehmeä ilo. Juuri nyt loska loiskaa tammi-helmikuun koleassa pimeydessä.  Muutenkin maailma on tautisen sotaisan synkkä, joten helmikuussa 2023 emme kestä emmekä kaipaa yhtään enempää synkkyyttä. Päinvastoin kaipaamme lämpöä, valoa ja

2023-01-15T15:52:24+03:0015.1.2023|Leipominen|0 Kommenttia

Alkuvehnän paluu

Alankohan jo toistaa itseäni, kun totean, että ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta kurkottaa tulevaisuuteen.  Hmmm... Sitä me kuitenkin taas teimme marraskuisessa tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, kun saimme tutustua vanhojen vehnälajikkeiden uuteen tulemiseen.  Tästä kiitos Rostén-leipomolle, joka oli valmistanut klubi-iltaan kolme maukasta vehnäleipää. Niistä yksi oli leivottu einkornvehnään, yksi emmervehnään ja yksi spelttiin. Klubilaiset saivat sokkoarvioida leipänäytteiden aistinvaraisia ominaisuuksia.  Vehnälajikkeita on nykyään valtava

Yksijyväisestä kaksijyväisen kautta yksijyväiseen

"Ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta katsoo tulevaisuuteen". Olen aina pitänyt tästä lauseesta, sillä se kertoo mielestäni jotakin hyvin oleellista suhteestamme ruokaan. Jokaisella aterialla läsnä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Esimerkiksi ruisleipä on ollut tärkeä osa aterioitamme vuosisatojen ajan, mutta se on muuntautunut orrella roikkuvasta kovasta käntystä viljelymenetelmien, myllyjen ja reseptien myötä nykyiseksi usein muovipussiin pakatuksi meheväksi

2022-10-24T08:22:57+03:0024.10.2022|Leipominen, Viljat|0 Kommenttia

JAUHOJEN LEPOHETKI TEKEE LEIVÄLLE HYVÄÄ

Nämä vastajauhetut jauhot pääsivät lepäämään ennen kuin ne vaivattiin taikinaksi. Molekyylien tanssiin taikinassa pääsee todella hyvin sisälle Leipuriliiton julkaiseman Leivonnan teknologia -kirjan avulla.  Sen on kirjoittanut viljateknologian professori (emeritus) Hannu Salovaara yhteistyökumppaneidensa kanssa.  Siitä oli hyvä kerätä myös teoreettinen tieto siitä, miksi vastajauhetut jauhot eivät ole parhaimmillaan leivän leivonnassa, tai miksi leipä- ja pullaleivontaan tarkoitettuihin

2020-10-25T20:43:00+03:0025.10.2020|Leipominen|4 Comments

MITÄ TUOREEMPI SEN PAREMPI – VAI ONKO?

"Jauho on sitä parasta vastajauhettuna" - Onko näin, kysymme lokakuun MG-klubissa Sellaistahan ruoka usein on, tuoretuote.  Toisaalta heti tulee mieleen monet herkut, jotka paranevat vanhetessaan, juustot ja viinit nyt ensimmäisenä. Mutta siis noin lähtökohtaisesti arvostamme ruoassa erityisesti tuoreutta. Tämä tuoreuden ihannointi pätee myös jauhojen kohdalla, ja usein kuulee ihannoitavan vastajauhetuista jauhoista valmistettua leipää.  Että jauhotkin

2020-10-11T10:34:36+03:0011.10.2020|Leipominen|0 Kommenttia
Go to Top