Mitä mausteita löytyy kaapistasi? Tiedätkö, milloin ne rantautuivat Suomeen? Muistatko, miltä ne tuoksuvat ja mitä tuoksut sinulle kertovat? Tule haistamaan, kertomaan ja kuulemaan kevään viimeiseen Tieteellisgastronomiseen ruokaklubiin Helsinkiin, Turkuun tai Seinäjoelle! Kokoonnumme jälleen 15.5.2024 kl0 17-19 kolmella paikkakunnalla tällä kertaa teemana yrtit ja mausteet. Ilmoittautumislinkit tilaisuuksiin löytyvät perinteisesti täältä. Tervetuloa!
Tieteellis-gastronomisella klubilla tutustuttiin maaliskuussa 2023 säilömiseen sekä historiallisesta että luonnontieteellisestä näkökulmasta. Aistinvaraisessa arvioinnissa klubilaiset keskittyivät tällä kertaa erilaisten säilömismenetelmien vaikutukseen aprikoosin maussa, ulkonäössä, hajussa ja suutuntumassa. Läpi ihmiskunnan historian ruokaa on pitänyt laittaa säilöön tulevaa varten. Suomessa elettiin pitkään varastotaloudessa. Talven yli selviäminen edellytti jonkinlaisia satokauden aikana kerättyjä ruokavarastoja. Tänä päivänä ruokakaupasta saa kaikkea tarpeellista ympäri vuoden, eikä
Alankohan jo toistaa itseäni, kun totean, että ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta kurkottaa tulevaisuuteen. Hmmm... Sitä me kuitenkin taas teimme marraskuisessa tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, kun saimme tutustua vanhojen vehnälajikkeiden uuteen tulemiseen. Tästä kiitos Rostén-leipomolle, joka oli valmistanut klubi-iltaan kolme maukasta vehnäleipää. Niistä yksi oli leivottu einkornvehnään, yksi emmervehnään ja yksi spelttiin. Klubilaiset saivat sokkoarvioida leipänäytteiden aistinvaraisia ominaisuuksia. Vehnälajikkeita on nykyään valtava
Kävin viikonloppuna upeassa Reitzin säätiön kotimuseossa, jossa oli esillä muun muassa Hugo Simbergin teos Kuolema ja perunankuorija. Kun en löytänyt arkistoistani kuvaa perunalastuista, olkoon tämä perunankuorijaeukon katse alkupiste myös meidän TG-klubimme keskusteluille. Johonkin aikaan nuoruuttani perunalastut kuuluivat oleellisesti vapaa-aikani viettoon. Oli mukava kilpailla kaverin kanssa, kumpi ehtii kahmia nopeammin perunalastuja yhteisestä pussista, tai yksinään kiepsahtaa telkkarin
Klubi-ilta Helsingistä Turkuun päin nähtynä. Siitä tietää, että syksy alkaa, kun tulee syyskuun ensimmäinen keskiviikko ja sitä myötä syksyn ensimmäinen TG-klubi, tieteellis-gastronominen ruokaklubi. Keskiviikkoilta keräsi tusinan verran kiinnostuneita Turun Aistikattilaan ja kymmenkunta Helsinkiin Hotelli- ja ravintolamuseoon. Se oli juuri sopiva määrä keskustella monipuolisesti ruokakulttuurissa toistuvasti tapahtuvista muutoksista, joita on kohdattu aiemmin ja joita parhaillaan käymme läpi. Sellaisia kuin
Kumpi on eläin- ja kumpi kasviperäistä? Lihatuotteet ovat edelleen keskeinen proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tästä kertoo esimerkiksi Lihatiedotusyhdistys ry:n alkuvuodesta julkaisema tutkimus lihansyönnistämme. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihan rooli lautasella ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä tärkeä. Viljat ja erilaiset kasvikset, kuten juurekset ja palkokasvit, olivat pitkään ravitsemuksen perusta. Lihan