MG KLUBI HELSINGISSÄ

MG klubi on avoin tapaaminen kaikille ruoasta kiinnostuneille.  Klubitapaamisissa keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista sekä luonnontieteelliseltä että gastronomiselta kantilta.  Molekyyligastronomian hengessä siis mennään.

Klubia on järjestetty vuodesta 2009 alkaen ja paikalle on ilmaantunut 6-60 ruokaharrastajaa ja -ammattilaista.  Klubia on alusta alkaen vetäneet harrastuspohjalta tutkija Anu Hopia ja keittiömestari Tatu Lehtovaara. 

Tarkemmat tiedot MG klubista:

  • AIKA JA PAIKKA on PÄÄSÄÄNTÖISESTI joka kuukauden 2. maanantai  klo 17-19 (ei kesäkuukausina) eli syksyn 2016 tapaamiset ovat  12.9. (paikka vielä auki, mutta tn Roihuvuori ja Stadin ammattiopisto, aiheena tee, muut infuusiot ja kaikenlaiset uuttohärpäkkeet), 10.10 PERUUNTUI IHAN VIIME HETKELLÄ , 7.11. (huom. poikkeuksellisesti kuukauden 1. maanantai) (Stadin ammattiopisto, Maillard-reaktio)ja 12.12. tehdään sinappia, sitäkin Stadin ammattiopistolla.
  • TEEMA valitaan aina ajankohdan ja kiinnostuksen mukaan ja ideoita saa mielellään lähettää.  
  • TILAISUUDEN LUONNE on vapaamuotoista keskustelua ja tiedon jakamista valitusta teemasta.  Jokaisessa tapaamisessa tehdään myös teemaan liittyvä koe ja sokkotesti, jossa koenäytteet arvioidaan.
  • TILAISUUDESTA TIEDOTUS on jokseenkin dilentanttimaista ja laiskaa.  Sen ei pidä antaa häiritä,  eikä se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pienen piirin tapaaminen.  Kaikki ruoasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!  Mukaan vain, tilaisuus on sitä paitsi ilmainen.
  • ILMOITTAUTUMINEN MUKAAN:  Jos tilaisuus on Roihuvuoressa, ovet ovat avoinna kaikille sisään törmääville, mutta silloin, kun olemme vierailulla, toivotaan ilmoittautumista esim. sähköpostilla Anulle osoitteeseen anu.hopia(at)gmail.com

 

20 thoughts on “MG KLUBI HELSINGISSÄ

  1. Hej,
    skulle gärna delta i era inspirerande klubbkväller. Kan jag anmäla mig till träffen i oktober, eller är deltagarantalet fyllt?
    I skolans framtida undervisningsplan tänkte vi speciellt satsa på molekylkemi.
    Med vänlig hälsning, hushållslärare Lena Lietepohja

  2. Hei, pitääkö klubi-iltoihin ilmoittautua ennalta vai voiko paikan päälle vain ”pölähtää”?

    • Moi,
      Kyllä sinne Roihuvuoreen voi ihan mieluusti pölähtää sekaan & tervetuloa vaan! Nyt loput syksyn klubi-illat on kuitenkin tarkoitus taas vierailla eri paikoissa, joten joudumme rajoittamaan klubilaisten lukumäärän noin 20:en. Silloin aina pyydän ilmoittautumiset etukäteen, vaikka yleensä sinnekin on aina yksittäinen pölähtäjä mahtunut joukkoon. Toivottavasti nähdään!

    • Moi,
      Kyllä sinne Roihuvuoreen voi ihan mieluusti pölähtää sekaan & tervetuloa vaan! Nyt loput syksyn klubi-illat on kuitenkin tarkoitus taas vierailla eri paikoissa, joten joudumme rajoittamaan klubilaisten lukumäärän noin 20:en. Silloin aina pyydän ilmoittautumiset etukäteen, vaikka yleensä sinnekin on aika yksittäinen pölähtäjä mahtunut joukkoon. Toivottavasti nähdään!

  3. Meneekö liikaa molekyylibiologian puolelle: imeytyvätkö kalkkipitoisen veden kalkkihiutaleet elimistön käytettäväksi? Jos ei, mikä käsittely muodostaa käyttökelpoista kalsiumia?

    • Moi, Menee kyllä mun osaamisalueen ulkopuolelle! Meniskö kliinisen ravitsemuksen puolelle???

  4. Muuttujiahan on monia; maidon rasvaisuus, iskukuumennettu/homogenisoitu vai ei, valmistuksen maksimilämpötila, suolapitoisuus, maidon/kerman lisäämisvaihe, ainesten keskinäiset lämpötilat. Oma tutkimukseni on alussa, vain pari löydöstä: valmistuksen maksimilämpötila jos korkea, varmemmin juoksettuu, ”kaupan maito” (varsinkin jo kerran keitetty) juoksettuu helpommin kuin käsittelemätön ”lehmän maito”.
    Esko Vesa

    • Joo muuttujia on todella paljon, emmekä me klubi-illoissamme edes pyri niitä kaikkia kartoittamaan. Tavoitteena on yleensä tutustua kiinnostaviin ilmiöihin ja syvällisemmän tutkimisen joudumme jättämään muille.

    • Vuosi sitten joulupuuron kanssa todettiin, että suola lisäsi maidon proteiinin saostumista keiton aikana. Sen enempää ei olla tätä tutkittu. Olisiko lisäideoita? Niitä otetaan vastaan mielellään!

  5. Juuri lukemani Anun kirja Kemiaa keittiössä herätti pari kysymystä:
    – miksi sinappiin lisätään etikkaa kaksi kertaa, sivu 180, kohdat 2 ja 4?
    – miksi fileen loppulämpötila on eri kokonaisessa fileessä, 58 astetta, sivu 203 ja yksittäisessä pihvissä, 50 astetta, sivu 211 ?
    – jos amylaasin alfa muodon paras toimintalämpötila on 72-75 astetta ja beta-muodon 62 – 65, miksi Imelletyn perunalaatikon suosituslämpötila on 55 astetta, eikä tarkan sirkulaattorin omistajalle esim. 68,5 astetta? Sivut 187 – 188.
    Sitten vielä höpö-kysymys: olisikohan Coca-cola oivallinen lihan marinointiliemi, sivu 212?
    Esko Vesa

    • Hei,
      Käytiinkin jo keskustelua sähköpostilla, mutta tässä vielä vastaukset tänne linjoillekin:
      – toinen etikan lisäys on painovirhe, ei sitä tarvitse kahta kertaa lisätä. Toivottavasti leipätekstistä hoksaa, mikä on etikanlisäyksen ajankohdan merkitys
      – pihvin paisto on käsityötä, jossa sisälämpötilan määrää paistaja. Jos haluaa medium-kypsyysasteeseen kypsennetyn pihvin, sisälämpötila on noin 54-56 C, kypsän ja mediumin raja noin 58 C. Olen ottanut tuohon sivulle 211 tutun kokin testaaman reseptin, jossa on hänen arvionsa hyvästä pihvistä. Ohut pihvi kypsyy helposti liikaa, jolloin se kuivuu. Sen vuoksi hän jättää tuon lämpötilan mielummin alle kuin yli halutun kypsyysasteen. Mutta, kuten sanoin jokainen pihvin paistaja valitsee halutun kypsyysasteen itsenäisesti.
      – entsyymien kanssa pelaaminen on todella konstikasta puuhaa! Lämpötila vaikuttaa entsyymiaktiivisuuteen todella paljon ja reaktionopeus saattaa kymmenkertaistua muutaman asteen muutoksella. Viisi astetta lisää ja entsyymi saattaa tuhoutua. Tuohon reseptiin on valittu kohtuullisen nopean reaktion lämpötila, mutta toki imeltymistä voi halutessaan nopeuttaa lämpötilasäädöllä. Voit lukea siitä turhautuneen tekstin tämän blogin sivuilta osoitteesta http://molekyyligastronomia.fi/ne-perkeleen-entsyymit/.
      – kyllä kokista käytetään monenlaisen lihan marinointiin. Se antaa makeutta, mutta happamuuden väitetään myös mureuttavan lihaa. En ole kyllä kokeillut käytännössä.
      Mukavia kokkaus- ja lukuhetkiä toivotellen,
      Anu

    • Moi, joo huomasin. Lisäksi Harvardissa on alkanut uusi Science & cooking nettikurssi. Pitäisi vain kaikkia ehtiä seurata…

  6. Kiitos kommenteista & kiitos osallistujille. Paikalla oli viitisenkymmentä keskustelijaa mukaan lukien 10 ekan vuoden kokkiopiskelijaa Roihuvuoresta. LIsäksi videolta tilaisuutta seurasi parhaimmillaan 15 etäosallistujaa. Tästä on hyvä hioa tilaisuutta edelleen. Kirjoitan koosteen tilaisuudesta & kokeesta viikonloppuna. Nyt makaan sohvalla ja otan rauhallisesti.

  7. Videostriimikin löytyi. Ääni kuului kohtuullisen hyvin. Kuva taas ei oikein toiminut. Kuvakulmaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. Nyt sain katsella jonkun selkää ja yleisön profiilia, mutta en nähnyt, mitä oikeasti tapahtui.

    Ei kuitenkaan luovuteta. Jos on mahdollista saada videokuvaa myös kuukauden kuluttua, niin oikein hyvä.

  8. Se videolinkki taisi jäädä puuttumaan. Katsomme koosteen blogistasi myöhemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *