Molekyyligastronomia

Maitokahvin maito ei enää välttämättä tule lehmästä. Ne pääsevät istumaan katsomon puolelle, kun kahvittelijat siirtyvät enenevässä määrin kauramaitokahviin.   Olipa muuten oikein mallikas puujalkavitsi, vaikka itse sanonkin!!

Marraskuun luonnontieteellisessä ruokaklubissa pohditaan ja arvioidaan maitokahvin syvintä olemusta.

Tiedättehän ranskalaisen tavan valmistaa maitokahvi – puolet vahvaa kahvia ja puolet kiehuvan kuumaa maitoa. Se on hyvää Ranskassa, mutta Suomessa suomalainen on suomalainen ja täällä se vain lorottaa kylmää maitoa kahviinsa ja on tyytyväinen. Tai ei kaikki olekaan, sillä osa minunkin ystäväpiiristäni on ottanut tuon ranskalaisen tavan kotoisiin rutiineihinsa ja valmistaa kahvijuomansa kiehauttamalla maidon, joka muuten nykyisin on entistä useammin kauramaitoa, ennen kuin kaataa sen kahvinsa joukkoon.

Tatu tämän taas keksi. Että kiehautettu maito maistuu kahvissa ihan eriltä kuin kiehauttamaton. Ja minä siihen, että maistuukohan…

Maidossa tosiaan tapahtuu paljon muutoksia kuumennuksen aikana sekä sen sokereissa että proteiineissa. Muutosten suuruus riippuu muun muassa siitä, minkälaista maitoa keitetään, ja kuinka kauan se saa kiehua.   Yksi tärkeistä reaktioista on sokereiden ja aminohappojen välinen Maillard-reaktio.  PErinteisessä maidossa sokeri on pääosin laktoosia, hyla-maidossa glukoosia ja galaktoosia, ja laktoosittomassa maidossa glukoosia. Ne tuottavat kaikki erilaisia reaktiotuotteita.

Käydään näitä eri tekijöitä läpi hiukan teoreettisesti, ja sitten maistellaan sokkotesteinä erilaisia kahvijuomia. Joiden sisältöä ei paljasteta vielä. Koska me ei tiedetä sitä vielä itsekään.  Kuinka paljon kahvia te jaksatte juoda klo 18 illalla?

**********************************************************

Tervetuloa kahvittelemaan uudet ja vanhat klubilaiset. Teitä olette kaikki hyvästä ruoasta ja luonnontieteestä kiinnostuneet ja sopivasti uteliaat ihmiset! Kokoonnumme Stadin ammattiopistolla Helsingin Roihuvuoressa maanantaina 12.11.2018 klo 17-19 tutussa osoitteessa Prinsessantie 2.