Hirveä työ joulukuun klubilaisilla, kun pitää arvioida kaikki nämä suklaat! Eikä tässä vielä kaikki, ainakin yksi puuttuu vielä joukosta. Lokakuun lopulla julkaistiin Nature Ecology & Evolution -lehdessä artikkeli kaakaopuun (Theobroma cacao) alkulähteiltä. Linkki Guardianissa ilmestyneeseen artikkeliin löytyy täältä. Uusimpien tutkimusten mukaan kunnia kaakaon keksimisestä siirtyi Mayoilta nykyisen Equadorin alueelle noin 5300 vuoden päähän.
Ylen tiedesivut kyselivät äskettäin, että onko 3D-kotitulostin vuoden turhake. Me taas kevään viimeisessä MG-klubissa pohdimme, että minkälaiseen käyttöön mahtaa ruoan 3D-tulostimet lopulta asettua. Tuleeko niistä esimerkiksi: Upea uusi teknologia, jolla voidaan tuottaa esimerkiksi ravitsemuksellisesti räätälöityjä tuotteita erikoisruokavaliota kaipaaville, esimerkiksi lapsille tai vanhuksille Pikaruokaprinttereitä, vaikkapa astronauteille tai koululaisten iltapäiväpitsoille 3D-printteriravintoloita Huikea teknologia aivan uusien rakenteiden ja
William Shakespeare kirjoitti näytelmiä, mutta me kirjoitamme ruokaa. Kaikki on nykyään niin 3D-printteriä, niin 3D-printteriä, että meidänkin täytyy ottaa asia puheeksi MG-klubissa. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan vielä ole 3D-printteriä, joten joudumme kirjoittamaan ruokaamme käsin. Tai käsinkirjoittamaan ruokamme, miten se nyt sanotaankaan. Joka tapauksessa kevään viimeinen MG-klubi keskittyy 3D-printtauksen maailmaan. Käymme hiukan läpi 3D-printtauksen
Testinäytteiteet valmistuvat maaliskuun MG-klubiin Äh, ärsyttävä kaksisisältöinen sanaleikki tuossa otsikossa! En kuitenkaan raski ottaa sitä pois, joten jääköön siihen muitakin ärsyttämään. Ensinnäkin päätimme Tatun kanssa, että jatkossa MG-klubimme olkoon LUONNONTIETEELLIS-GASTRONOMINEN RUOKAKLUBI. Sellainen se on varmaankin aina ollut, mutta nyt me hoksattiin se itsekin. Toisekseen, maaliskuun 2018 klubi-tapaaminen oli hieno paikka todeta tämä, sillä
Tässä klubi-illan voittaja - marjasorbetti "Naturel" Sorbetti parhaimmillaan? Muovailtavan plastista, jonka saa pyöräytettyä pehmeästi lusikkaan ja siitä suuhun. Kihelmöiden hiukan kielen päällä se sitten välittömästi muuttaa olomuotoaan pienikiteisestä jäähileestä makeaksi mehuksi. Viileää, mutta ei liian kylmää. Kulhossa odottava seuraava lusikallinen odottelee kiltisti ja edelleen kiinteässä olomuodossaan pääsyä suuhun sulamaan. Semmoinen on hyvä sorbetti.
Puhdas vesi jäätyy kauniisti ja sen sulamispiste on terävä. Mutta entä, jos sen ei haluta jäätyvän kauniisti ja sulavan nopeasti? Niin kuin esimerkiksi jäätelössä ja sorbetissa, jossa jää ei saa lurahtaa vedeksi liian nopeasti. Mitäs sitten tehdään? Tätä pohditaan joulukuun MG-klubissa joulusorbettien äärellä. Kumisaappaat ja sadeviitta on ollut tarpeen Helsingin "talvessa". Eilen, kun