Kuva löytyy Wikipedian sivuilta Kevään viimeisessa Tieteellisgastronomisessa ruokaklubi-illassa on polttava teema, jonka ideasta ja myös sisällön tuottamisesta vastaa suurelta osin Nanna Rintala. Tietysti ideoimme teemaa ja sen sisältöä yhdessä, mutta tällä kertaa Nanna on kyllä ollut avainroolissa. Kiitos siitä jo etukäteen! Nokkos-teemaan meitä johdattelee kaksi kiinnostavaa puhujaa: ravintolakokki-ekologi-eräopas Päivi Lehtonen Perinnepadasta joka kertoo
Huhtikuun tieteellisgastronomisen klubi-illan edetessä kuljimme kuohuva simatuoppi kädessämme antiikista viikinkiaikaan, Lyypekin ja Riian kauppareiteille, 1700-luvun säätyläiskesteihin ja lopulta meidän omaan vappuumme. Aistinvaraisessa osiossa arvioimme kolmea erilaista simaa ja pohdimme, mitä eroa onkaan perinteisesti käytetyllä, pullossa elävällä simalla ja sellaisella, jossa kuplat on lisätty jälkikäteen. Puhtaasti virvoitusjuomatyyliset ”simat”, jotka on valmistettu virvoitusjuomien tapaa ainekset sekoittamalla ja
Perinteisesti Nanna Rintala taas luotsaa illan kolmen paikkakunnan välillä. Kun maaliskuussa valmistauduttiin pääsiäiseen, niin huhtikuussa on siman vuoro. Tervetuloa siis kuplivaan tieteellisgastronomiseen iltaan Turkuun, Seinäjoelle ja Helsinkiin, joihin perinteisesti ilmoittautumislinkit löytyvät täältä Meillä on taas mielenkiintoiset luennot Turun yliopiston tutkija Saska Tuomasjukka on paitsi tutkija, myös sima- ja glögitaitaja. Siman historiaan meidät opastaa
Maaliskuisessa Tieteellisgastronomisen ruokaklubin illassa vaelsimme mämmin merkeissä ihastuksesta inhoon ja takaisin. Illan aluksi aistinvaraisen tutkimuksen professori emerita Hely Tuorila johdatti meidät pohtimaan, miksi jotkut ruoat herättävät himoa ja toiset inhoa, ja avasi myös meille, miksi mämmi on niin hyvä esimerkki tästä. Ruoasta pitäminen ei ole vain tykkäämistä tai ei-tykkäämistä. Se on jatkumo, jonka ääripäissä ovat
Tässä Nanna Rintalan tunnelmallinen mämmikuva. Nanna nauttii mämminsä rasvattoman maidon ja sokerin kanssa. Miten sinä? Ensi keskiviikkona (11.3.2026) valmistaudutaan kevään tuloon ja pääsiäiseen, kun kokoonnumme mämmin merkeissä tieteellisgastronomisiin ruokaklubi-iltoihin Helsingissä, Seinäjoella ja Turussa. Mämmi on upea osa suomalaista ruokakulttuuria, jonka juuret ulottuvat syvälle historiaamme. Sen rooli, muoto ja merkitys on muuttunut aikojen kuluessa,
Nyt taisi tulla ennätys luennoitsijan ja klubilaisten välisessä etäisyydessä, kun saimme helmikuisen Tieteellisgastronomisen ruokaklubin luennoitsijat Limasta, Perusta. Turun ja Liman välinen etäisyys lienee jossakin 12 000 km:n tienoilla. Klubi-illan aluksi opimme kahden asiantuntijan kertomana Perun kahvinviljelystä ja perulaisista erikoiskahveista. Ensin PhD Ritva Repo-Carrasco-Valencia (Universidad Naciona Agraria la Molina, Lima, Peru) piti yleisesityksen Perun kahvinviljelystä, ja