Tämä punasipuli on leikattu terävällä veitsellä. Sipuli, tylsä veitsi ja terävät veitsi - siinä helmikuun klubi-iltamme teema. Minulla on hieno teoria siitä, miksi terävällä veitsellä leikattu sipuli maistuu erilaiselta kuin tylsällä veitsellä leikattu sipuli, ja olen pitkään miettinyt, mahtaako tuo olla vain teoriaa, vai onko siinä todella jotakin perää. Klubilaisten keskuudessa nousi esiin
Tässä nousee voittaja! Tammikuun MG-klubissa sukellettiin rillettes-maailmaan. Siinä meitä kiehtoi erityisesti se, onko rasvaan upottaminen edelleenkin välttämätöntä, kun valmistetaan tätä perinteistä riivittyä lihaa. Rillettes on Tatun kertoman mukaan “köyhän miehet patee”, joka on peräisin Ranskasta Le Mans’n kylästä. Tarina on hieno ja se löytyy muun muassa täältä. Rillettes on alunperin valmistettu porsaan lihan
Tatu lupasi tehdä ankkarillette(si)ä. Tämä ankka on vähän vähemmän kypsää, mutta saa kelvata rillettes(i)ä odotellessa. Vuoden 2018 ensimmäisen MG klubin aiheeksi seuloutui Tatun ja minun pohdinnan seurauksena rillette(s). Pitääkö se sanoa yksikössä vai monikossa - en tiedä ja Tatu saa kertoa sen ja vähän muutakin rillette(sis)tä maanantaina 22.1.2018. Tarkoitan joka tapauksessa tuota ylikypsäksi
Tässä klubi-illan voittaja - marjasorbetti "Naturel" Sorbetti parhaimmillaan? Muovailtavan plastista, jonka saa pyöräytettyä pehmeästi lusikkaan ja siitä suuhun. Kihelmöiden hiukan kielen päällä se sitten välittömästi muuttaa olomuotoaan pienikiteisestä jäähileestä makeaksi mehuksi. Viileää, mutta ei liian kylmää. Kulhossa odottava seuraava lusikallinen odottelee kiltisti ja edelleen kiinteässä olomuodossaan pääsyä suuhun sulamaan. Semmoinen on hyvä sorbetti.
Puhdas vesi jäätyy kauniisti ja sen sulamispiste on terävä. Mutta entä, jos sen ei haluta jäätyvän kauniisti ja sulavan nopeasti? Niin kuin esimerkiksi jäätelössä ja sorbetissa, jossa jää ei saa lurahtaa vedeksi liian nopeasti. Mitäs sitten tehdään? Tätä pohditaan joulukuun MG-klubissa joulusorbettien äärellä. Kumisaappaat ja sadeviitta on ollut tarpeen Helsingin "talvessa". Eilen, kun
Mihin mummonkurkkujen evoluutiopolku vei marraskuisesssa MG-klubissa. Siitä voi lukea täältä! Miten uudet ruokalajit syntyvät? Poimitaanko ne ihan vain sattumanvaraisesti - “out of the blue” – saatavilla olevista raaka-aineista, vai noudatammeko jotakin systemaattista kehityspolkua uuden luomisessa? Tästä Tatun hölskytyskurkkureseptistä lähdimme liikkeelle. Muunneltavia asioita olivat sokeri ja happo, mutta muiden tekijöiden (kurkut, liemen kokonaismäärä