Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

PERUNAN LAATUKETJU ON YHTÄ VAHVA KUIN SEN HEIKOIN LENKKI

Published On: 16.2.20204 CommentsCategories: Yleinen

Tämä on ihan pakko kirjoittaa tähän alkuun: ruoan ketju pellolta pöytään on tasan yhtä vahva kuin sen heikon lenkki.  Ihan sama, mitä hienoja asioita laadun eteen tekee pitkin ketjua, jos se yhdessä kohtaa pilataan.  Se voi olla liian korkea lämpötila jossakin kohtaa ketjua, jolloin tuote pääsee pilaantumaan mikrobiologisesti, tai se voi olla herkkien raaka-aineiden kolhimista jossakin kohtaa kuljetusketjua, jolloin esimerkiksi hedelmät tai vihannekset menettävät ison osan tuoreudestaan.

Perunan kohdalla se voi olla liian valoisassa säilyttämistä esimerkiksi kaupan vihannesosastolla.  Näin oli valitettavasti käynyt hienoille frex-perunoille useammassa kaupassa, joista niitä etsimme.  Kaikissa löytämissämme kaupoissa frex-perunat olivat myynnissä isoissa avonaisissa laatikoissa, jossa ne olivat altistuneet pitkään kaupan keinovalolle.  Vaikka valo ei välttämättä ole kovin voimakasta, se oli kuitenkin selvästi saanut mukuloissa aikaan vihertymistä. Yritimme poimia testiimme vihertymättömiä mukuloita, mutta todennäköisesti näennäisen keltaisissakin yksilöissä tuota vihertymistä oli päässyt tapahtumaan. 

Näin ei saisi perunaa kaupassa säilyttää. Ei varsinkaan sitä kaupan kalleinta perunaa.

Vihertyminen johtuu solaniinin ja muiden glukoalkaloidien muodostumisesta mukuloissa valon vaikutuksesta.  Glykoalkaloidit ovat paitsi myrkyllisiä, myös kitkerän karvaita maultaan.  Tämä näkyi valitettavasti myös MG-klubinperunoiden aistinvaraisissa arvioinneissa, sillä karvaus nousi esiin sekä uuni- että höyrykypsennetyissä frex- perunoissa (lajikkeet jazzy ja noblesse) enemmän kuin vertailuperunoiksi valituissa tavanomaisissa jazzy-perunoissa, jotka oli kaupassakin säilytetty umpinaisessa laatikossa. 

Se oli todella harmi, sillä meitä kiinnosti kovasti tuo uusi viljelytekniikka, jonka kerrotaan tuottavan poikkeuksellisen maukkaita mukuloita (https://www.skabam.com/fi/tuotteet/). 

Uuniperunan korkea lämpötila tuottaa uusia aromiaineita perunaan

Halusimme klubi-illassamme perehtyä perunan aromin salaisuuksiin, muun muassa uuniperunan ja keitetyn perunan välisiin eroihin.  Kirjallisuuden mukaan nimittäin näissä kahdessa kypsennystavassa on selkeä ero.

  • Kun perunan kypsentää kiehuvassa vedessä tai kuumassa höyryssä, ei sen lämpötila pääse kypsennyksen aikana nousemaan tuota kypsymisympäristöään korkeammaksi.  Niinpä merkittävimmät aromit höyrykypsennetyssä perunassa tulevat kypsymisessä syntyvästä metionaalista sekä äärimmäisen pienestä määrästä perunan rasvojen hapettumistuotteita.
  • Uunikypsennyksessä perunan kuivuneen pintakerroksen lämpötila nousee reilusti yli sadan asteen, jolloin perunaan muodostuu myös karamelloitumis- ja maillard-reaktioiden myötä paahtuneita ja karamellisiä aromeja.  Ei niitä paljoa synny, mutta ne antavat hienon paahteisen vivahteen uunissa kypsennetyille perunoille.

Näitä hienonhienoja nyansseja halusimme päästä klubi-illassa haistelemaan.  Niinpä kypsensimme kahta jazzy-lajikkeen perunaa sekä höyryssä että uunissa, ja tarjoilimme niitä raatilaisille arvioitavaksi.  Toinen jazzy oli se ihan tavallinen jazzy, jota useimman kaupan perunanurkkauksesta saa ostoskassiinsa lappaa.  Toinen taas oli tuo kuuluisa frex-viljelytekniikalla tuotetta jazzy.  Lisäksi löysimme yhdestä kaupasta frex-noblesse -perunaa, jota myös kypsensimme uunikypsennyksenä. 

Jazzy ja frex-jazzy erosivat toisistaan siten, että sekä uunissa että häyryssä kypsennettynä frex-jazzy sai useampia karvus- ja raakuus -arvioita.

Arviointi suoritettiin tällä kertaa siten, että klubilaisia pyydettiin haistelemaan, maistelemaan ja tunnustelemaan kutakin perunaa yksi kerrallaan sekä nimeämään jokaisesta 2-4 mielestään tärkeintä kuvailevaa ominaisuutta.  Nämä sanalistat sitten keräsin ja kokosin kuvaileviksi sanapilviksi.  Mitä suuremmalla fontilla ominaisuudet sanapilvissä ovat, sitä useampi maistaja tuon kyseisen ominaisuuden perunasta on tärkeäksi tunnistanut.

Harmillisesti siis nuo frex-perunat olivat selvästi saaneet karvaan vivahteen mielestäni kaupassa virheellisesti valossa varastoimisen seurauksena. Itku!

Kuten sanapilvistä näkyy, jokaisessa frex-perunassa karvaus nousee esiin voimakkaammin kuin tavanomaisesti viljellyissä jazzy-lajikkeissa.  Jazzy-perunat näyttivät olevan myös hämmästyttävän huonosti uunissa kypsyvää sorttia.  Vaikka kaikki perunat kypsennettiin samaan 96 asteen sisälämpötilaan, jäivät jazzy-lajikkeet uunissa selvästi epmiellyttävän koviksi ja rakeisiksi.  Tässäkin ei-toivotussa ominaisuudessa frex-jazzy tuntui olevan vahvempi, mikä näkyy uunissa kypsytetyn frex-jazzyn sanapilvessä.  Siinä siis suurimmalla fontilla (eli useimmin mainittuna) näkyy ominaisuudet raaka, kiinteä ja rakeinen.

Noblesse-lajike sai kaikkein imartelevimmat arvioinnit raadilta.

Karvaus nousi esiin myös kehutussa frex-noblesse -perunassa, joskin siinä myös nuo uuniperunan paahteisen aromit pääsivät esille. 

Noblesse-peruna nousi myös raadin suosikiksi saaden 16-päiseltä raadiltamme yhteensä 10 ”mieluisin”-ääntä.  Toinen frex-viljelytekniikalla viljelty lajike ei sen sijaan saanut yhtään näitä haluttuja voittoääniä. 

Noblesse oli klubi-illan perunoista suosituin.

Noh, summa summarum.  Kyllä harmittaa tuo perunoiden huono kohtelu kaupoissa!  Se paitsi pilasi meidän klubi-iltamme puolueettoman arvioinnin, myös vaikuttaa tuhansien suomalaisten haluun käyttää perunaa ruoanlaitossa.  Ryhtiliikkeen paikka!

Kiitos taas aktiivisille klubilaisille keskusteluista, tiedon jakamisesta ja arvioinneista.  Seuraava klubi-ilta on maaliskuussa 9.3.2020 perinteisesti klo 17 ja perinteisesti Stadinammattiopistolla.  Merkatkaa kalenteriin!

Jaa kirjoitus:

4 Comments

  1. Hannu Turtia 21.2.2020 at 21:05 - Reply

    Kiinnostava juttu :)
    Jäin kuitenkin kaipaamaan tietoa siitä, että millainen on perunoiden oikea säilytystapa, niin kaupassa kuin kotonakin. Ei valoa, se selvisi, mutta mitä muuta?

    • Anu Hopia 24.2.2020 at 09:45 - Reply

      Sikäli oikein hyvä kysymys, että tuohon ei näytä löytyvän kovinkaan selkeää vastausta esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen, Perunantutkimuslaitoksen tai esimerkiksi alan tietopankin (”Paavon perunasivu”) sivuilta ainakaan kovin helposti. Kumma juttu, olisi luullut, että tällaiset ohjeet löytyisivät tuon tyyppisistä tietolähteistä nopeasti! Tällaisen perustietopaketin olen itse oppinut jostakin (jonka lähdettä en nyt löydä) Perunan paras säilytyslämpötila on +3-+4 -astetta. Jos lämpötila on tätä kylmempi, peruna alkaa imeltyä ja jos se on tätä lämpimämpi, peruna alkaa itää. Ja säilytys tietysti pimeässä. Valoaltistuksesta ja solaniinista tuolla blogissa jo kirjoitinkin. Teollisissa varastoissa säädellään ymmärtääkseni myös esimerkiksi varaston kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta, jotta mukulat saataisiin pysymään horroksessa (dormanssissa) mahdollisimman hyvin talvivarastoinnin yli, mutta ne eivät koske enää perunan kuluttajaketjua tukkukaupasta kauppaan, kotiin ja kattilaan.

  2. Kauno Ruusunen 20.2.2020 at 21:13 - Reply

    Kyllä voi yhtyä tähän valitukseen: kaupassa alkaa alkutuotteiden laadun, maun ja maineen pilaantuminen. Hedelmät ja vihannekset ovat ensisijaisesti säilytyksen, kuljetuksen ja kovan kohtelun kestäviä, maku on enää toissijainen. Kassalla pyöritellään ja kolhitaan vielä lisää. Laareja täytetään kovakouraisesti kummallisen vinoon kekoon niin että varmasti päällimmäiset omenat, appelsiinit ym. pyörivät lattialle. Omenantuottajaenoni sanoi että omenaa on kohdeltava kuin kananmunaa. Siitä kiitos eräille kaupoille että ovat ottaneet tänä vuonna kotimaista omenaa myyntiin, joka on hintansa arvoista. Sitä kyllä ihmettelen mitä erään kauppaketjun tammikuun satokausikasvikset ovat. Sesonki-nimisen lehden mukaan mango, bataatti ja pitaija. Kun kuulemma ihmiset kokevat perunan ruuaksi laittamisen olevan työlästä. Ranskassa he-vi osastolla vihannekset olivat kosteuttavan suihkutuksen alla ja kassa kohteli ostettuja vihanneksia hellästi kuin omiaan. Siellä ihmiset myös ymmärtävät mikä on todella sesongin mukaista ostettavaa, tuoretta ja laadukasta lähellä tuotettua. Tiedän että tuottajat tekevät kaikkensa että heiltä lähtee laatua, mutta oppikaa arvostamaan hyvää kotimaista myös kaupassa ja nähkää vaivaa.

  3. Väinö 16.2.2020 at 23:40 - Reply

    Voi kunpa meillä havahduttaisiin laajemmin tähän tuoretuotteiden pilaamiseen kaupassa. Extra-luokan omenia kaadetaan surutta isoihin laareihin samalla kolhien ne, persikoita myydään ”punotuissa” koreissa, jolloin hedelmän pinta rikkoutuu tuon korin pintarakenteen vuoksi, tätä huonoa kohtelua sitten kompensoidaan myymällä lähinnä raakoja hedelmiä. Kypsien pehmytkuoristen hedelmien löytäminen onkin myös oma lukunsa.
    Harmittaa, kun viljelijä tekee parhaansa, suojelee tuotetta, pakkaa sen hyvin laatikkoon, missä joka hedelmälle on kolonsa, tai jossa perunan on hyvä kulkea valolta suojassa ja kaikki turhaan, koska kaupassa homma kuitenkin sössitään.

    Kaupan pitäisi kuitenkin olla osa asiantuntijoiden ketjua, ettei asiakkaan tarvitsisi olla.

Leave A Comment Peruuta vastaus

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?