Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
Kotimolekyylikokkausta – Osa II
Kerrosjuomien kokeilumme maaliskuussa (Kuukauden ensimmäinen kolmas torstai) ja erityisesti sen myötä löytynyt Heston Blumenthalin "Läpi kaninkolon"-juoma sai minut testaamaan muutamaan kertaan ideaa myös omassa keittiössä. Tuossa HBn juomassa juoman eri kerrokset pysyvät erillään pelkästään viskositeetin avulla. Hän ei siis muunnellut nesteiden tiheyksiä, vaan sakeutti eri makuiset maitojuomat sopivalla hyytelöintiaineella, jotka
Täysin synteettinen meny
On pakko laittaa tämä linkki tänne tiedoksi, vaikka en juuri nyt ehdi tästä mitään kirjoittaakaan... Hervé This ja Pierre Gagnaire valmistavat yhteistyössä täysin synteettisen menyn Hong Kongissa ja toteuttavat "nuotti-nuotilta" -gastronomiaa (note-by-note). Note-by-note tarkoittaa ruoanlaittoa "molekyyli kerrallaan". Siinä kokki ottaa tarvitsemansa raaka-aineet uute, molekyyli- tai molekyyliseos kerrallaan ja rakentaa niistä
Toinen kolmas torstai 16.4.2009 – kooste
Toiseen kuukauden kolmanteen torstaihin osallistui tusinan verran kastikefriikkejä. Tavoitteena oli selvittää, miten voin lämpötila vaikuttaa beurre blanc -kastikkeen koostumukseen. Taustaselvityksissä oli todettu, että kastikeohjeissa kummittelee usein ohje lisätä voi kastikkeeseen mahdollisimman kylmänä. Syytä tällaiselle ohjeelle ei kuitenkaan yleensä anneta, joten sen todenperäisyyttä on syytä epäillä. Teimme kahteen otteeseen tieteellisen kastikekokeen
Toinen ”Kuukauden 3. Torstai” – Kastikkeet
Torstaina 16.4.2009 klo 17-19 järjestetään järjestyksessä toinen "Kuukauden 3. Torstai" jälleen Roihuvuoressa Helpan (Helsingin palvelualojen oppilaitoksen) tiloissa Prinsessatie 2:ssa. Aiheena on kastikkeet, ja päivän kysymys on "Miten kastikkeen onnistumiseen vaikuttaa siihen lisättävän voin lämpötila?". Kysymys sai alkunsa usein kuullusta ohjeesta käyttää aina ehdottomasti kylmää voita kastikkeen teossa. Näin ohjeistaa esimerkiksi
Epäkeittoa
Söin ABC-ketjun lounaspöydästä ruokaa, jota ruokalistalla kutsuttiin kanavihanneskeitoksi. Annoin sille mielessäni kuitenkin uuden nimen "kanavihannesepäkeitto", sillä sitä lurpsiessani oivalsin, mitä keitto on. Keitto on liemen ja kiinteiden partikkeleiden muodostama tunnistettavasti raaka-aineidensa makuinen kokonaisuus. Hyvä keitto on liemen ja kiinteiden partikkeleiden muodostama raaka-aineidensa makuinen ja värinen harmoninen kokonaisuus. Epäkeitto on
Kastikkeiden huhtikuu
Huhtikuun kolmannen torstain keskustelu tullaan käymään kastikkeiden ympärillä. Minun ajatukseni pyörivät aiheen ympärillä tässä kuussa muutenkin, joten vuodatan niitä myös tänne. Pikaelämä, jota minäkin valitettavasti elän, tuhoaa kastikkeet. Parhaat niistä syntyvät vasta, kun ehtii, pystyy ja viitsii käyttää aikaa makujen uuttamiseen, tuottamiseen ja tiivistämiseen, ja sen jälkeen kastikkeen rakenteen rakentamiseen.
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?