Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

SEURATAAN SUKLAAN JÄLKIÄ

Published On: 2.12.20180 CommentsCategories: Kaikki muut

Hirveä työ joulukuun klubilaisilla, kun pitää arvioida kaikki nämä suklaat! Eikä tässä vielä kaikki, ainakin yksi puuttuu vielä joukosta.

Lokakuun lopulla julkaistiin Nature Ecology & Evolution -lehdessä artikkeli kaakaopuun (Theobroma cacao) alkulähteiltä.  Linkki Guardianissa ilmestyneeseen artikkeliin löytyy täältä. Uusimpien tutkimusten mukaan kunnia kaakaon keksimisestä siirtyi Mayoilta nykyisen Equadorin alueelle noin 5300 vuoden päähän.

Noin vuosi sitten suklaamaailma kohahti, kun belgialais-sveitsiläinen suklaajätti julkaisi uutisen uudesta suklaakeksinnöstään, rubiinisuklaasta (ruby chocolate).

Siinäpä meille hieno teema joulukuun luonnontieteelliseen ruokaklubiimme: tutustumme suklaan muodonmuutoksiin vuosituhansien saatossa.

Vaikka ihan suklaan alkulähteille emme pääsekään, saamme sentään arvioida modernin suklaan eri versioita.  Tutustumme suklaaseen, jonka evoluutiokaarta koristavat kaikille suklaafaneille tutut nimet: Kaikki alkoi, kun Conrad van Houten vuonna 1828 keksi kaakaoprässin, jonka avulla kaakaovoi pystyttiin erottamaan kaakaopavuista.  Silloin syntyi kaakaojuoma, jossa ei enää rasva kellunut kupinpinnalla.  Tumma suklaa syntyi vuonna 1847, kun englantilainen Fry & Sons lanseerasi ”syötävän suklaan”. Maitosuklaa syntyi, kun sveitsiläiset Daniel Peter ja Henri Nestlé keksivät yhdistää suklaaseen maitojauhetta. Nykyinen sileä rakenne suklaaseen saatiin, kun niinikään sveitsiläinen Rudolphe Lindt keksi konssauskoneen, jolla suklaamassan sokerikiteet ja kaakaopartikkelit jauhetaan niin mikroskooppisen pieniksi muruiksi, ettei kieli enää erota niistä mitään rakeisuutta.

Tutustumme myös raakasuklaan ja perinteisen suklaan eroihin, sekä – sokerina pohjalla – uusimpaan suklaainnovaatioon, eli tuohon alussa mainittuun rubiinisuklaaseen. Saimme sitä Fazerilta muutaman levyn arvioitavaksi klubi-iltaamme.  Suurkiitos Fazerille  jo etukäteen!  Sen rinnalle tuodaan suomalaisille rakas Fazerin  Sininen sekä muutama muu suklaaklassikko.  Yhteensä klubilaisraukat joutuvat arvioimaan ainakin 6 erilaista suklaata.  Huh huh!

**************************************

Vuoden viimeinen luonnontieteellis-gastronominen MG-klubi kokoontuu siis suklaan merkeissä maanantaina 10.12.2018 klo 17-19 Helsingin Roihuvuoressa Stadin ammattiopistolla osoitteessa Prinsessantie 2. Tervetuloa!

 

Jaa kirjoitus:

Leave A Comment

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?