No pienet yksityiskohdat! Onhan se keksitty ennenkin, ja keksittiin jälleen kerran lokakuun MG klubissa. Pimenevässä lokakuun illassa Prinsessantiellä pohdittiin, lisääkö valkuaisvaahto leivonnaisen kuohkeutta. Entä onko sillä mitään merkitystä, lisääkö vaahdon nipottajien ohjeen mukaan "varovaisesti käännellen" vai saako sen sekoittaa taikinaan ihan normisti kauhaa heiluttamalla? Hämmästyin jälleen, miten pieniä eroja maistamiseen keskittyvä raati pystyy
Syksy sähähti liikkeelle ja kiihdytti vauhtiaan niin, että kaahattiin Tatun kanssa henkisesti heti tammikuulle. Niin me päätettiin tehdä lokakuun MG klubissa blinejä. Tai no.Tosiasiassa viime klubi-illassa sovittiin, että pohditaan kuplia ja tehdään kohokasta tai kakkuja, mutta sitten Tatu joutui koulutukseen, eikä meillä olekaan aikaa kakkujen leivontaan. Tutkitaan siis kuplia blinien avulla, jotka syntyvät
, ei epäilystäkään. Tämä käy ilmi muun muassa siitä suunnattomasta määrästä tutkimuksia, joita makkarasta on tehty vuosikymmenten saatossa ja edelleenkin tehdään. Makkara on ollut osa ruokakulttuuria ainakin muinaisesta Egyptistä asti, eikä sen suosio näytä laantumisen merkkejä. Miksi pitäisikään. Suomalaiset syövät makkaraa keskimäärin reilut parikymmentä kiloa per nuppi vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin viiden sentin
”Otetaanko syksyn ensimmäiseksi teemaksi makkara?”, kysyin toukokuussa Tatulta, joka sanoi, että ”Eikös kaikki ole kesän jälkeen kyllästyneitä makkaraan?”, johon minä sanoin, että ”Tuo varmaan tarkoitti, että ’Kyllä’!” Sain nimittäin ystävältäni makkaramestarilta niin hyvän makkara-aiheisen tutkimuskysymyksen, ettei sitä voinut jättää sikseen: ”Miksi rasva pitää lisätä makkaramassaan aina jääkylmänä?”, hän kysyi minulta, kun joku makkarakurssilainen
Kauan sitten kirjoitin kirjaani ”Kemiaa keittiössä”, miten haluaisin nähdä livenä Espanjan Valenciassa sijaitsevan kalliomaalauksen villimehiläisten pesänryöstöstä. Näin kuvan ”hunajankerääjät” -kalliomaalauksesta ensimmäisen kerran muistaakseni Reay Tannahillin kirjasta ”Food in history” ja sen jälkeen se on tupsahtanut esiin milloin missäkin yhteydessä. Kerran jo pääsin sitä tosi lähelle, kun vierailin pari vuotta sitten Bicorpin kylän
Tuokaa tuhkakippo, taas olin väärässä! Hyvä uutinen kuitenkin on, että saimme kevään 2013 viimeisen MG klubin parsoista tyylikkäitä aromiprofiilikuvia. Mutta aloitetaan alusta: Maanantain 25.5.2013 kokoonnuimme kevään viimeiseen MG klubi-istuntoon. Edellisvuoden toukokuun tapaan tavoitteenamme oli tutkia kypsennystavan vaikutusta parsan makuun ja aromiin. Viimevuotisesta viisastuneena rajoitimme tutkimuksen mielenkiinnon kolmeen kypsennystapaan: kiehuvassa vedessä, höyryssä ja sous