Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
LUSIKAN MAKU SUKLAAMOUSSESSA
Heti ensiksi tunnustan valehdelleeni: Joulukuun MG-klubin suklaamoussetutkimus ei ollut suklaamoussetutkimus. Anteeksi! Minun oli kuitenkin ihan pakko turvautua valheeseen, sillä muuten tutkimuksemme olisi mennyt ihan pieleen. Mitenkä muutenkaan olisimme voineet tutkia, miten aterimet vaikuttavat ruokailukokemukseen? Sillä se oli todellinen teema joulukuisessa MG-klubitapaamisessamme , jonka saimme viettää E Ahlströmin vieraina. Kiitos upeille
Suklaan äärellä
Kun selasin blogipostauksia taaksepäin, klubi-iltojemme joulukuun teemat ovat useinmiten olleet hyvin jouluisia: 2018 suklaa, 2017 jää, 2016 sinappi, 2015 lihaliemi, 2014 suklaa, 2013 simpukat (?!), 2012 joulupuuro. Muutenkin teemamme on pyritty kytkemään kulloiseenkin sesonkiin. Keväällä keväisiä, talvella talvisia, jouluna jouluisia, pääsiäisenä pääsiäisiä... Suklaa on ollut lähivuosien aikana jo kaksi kertaa
JATKOA MARENKITARINALLE
”Vihdoinkin jälkiruokaa!” huokasivat klubilaiset, kun otimme taas pitkästä aikaa makeat käsittelyynlukuisten kala- ja juusto- ja olut- ja muiden suolaisten teemojen jälkeen. Onhan siitä tosiaan vierähtänyt, kun viimeksi tartuttiin makeaan. Tämä oi muistaakseni joulukuussa 2018, kun tutustuimme ruby-suklaaseen. Mietin, onkohan minun ja Tatun jälkiruokamielikuvitus vähän rajoittunutta, sillä emme ylipäänsäkään ole
PERINTEISTÄ VAI VEGAANIMARENKIA?
Tätä on tehty ennenkin MG-klubi-illoissa. Muutama vuosi takaperin testasimme kikherneliemen vaahdotuskykyä hyvällä menestyksellä. Siitä pari vuotta eteenpäin jatkoimme marengin parissa ja siirryimme sveitsiläiseen marenkiin. Tuo ensimmäinen testi todisti kikherneliemen loistavaa vaahdotuskykyä, ja siitä onkin tullut vegaanituotteiden vakiovaahdottaja. Ainoa haitaksi koettu ominaisuus oli vegaanimarengin lievä vetisyys ja täyteläisyyden puute sekä sen
Norjalaisten kalapullien salaisuus
Nämä norjalaiset kalapullat siirtyivät meillä vakioresepteihin. Muistatteko Erik Fooladin, yhteistyökumppanimme kemisti, molekyyligastronomi ja tiedekasvatuksen asiantuntija Norjasta, joka vieraili muutama vuosi sitten Helsingissä ja osallistui vuoden ajan lähes jokaiseen MG-klubiin? Hän, jonka kanssa kirjoitimme yhdessä kirjan Hyppysellinen Tiedettä. Hän juuri, juuri hän kertoi pitävänsä tämän talven aikana kolme kertaa MG-klubin Norjassa
Joko se kuukausi livahti?
Toistan otsikon - minne tämä syksy oikein karkaa? Kohta taas kannetaan joulukuusta ulos talosta! Särki on yksi alihyödynnetyistä kalalajeistamme. Löytyisikö sille sijaa ruokapöydässämme? Lokakuun MG-klubi-ilta kuitenkin on taas ovella, ja tällä kertaa keräännymme yhteen pohtimaan pakastetun kalan rakennetta. Aihe löytyi norjalaiskumppanimme Erik Fooladin kautta, joka aloittaa taas MG-klubitapaamiset Norjassa. Sovimme,
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?