Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
PERUNAN LAATUKETJU ON YHTÄ VAHVA KUIN SEN HEIKOIN LENKKI
Tämä on ihan pakko kirjoittaa tähän alkuun: ruoan ketju pellolta pöytään on tasan yhtä vahva kuin sen heikon lenkki. Ihan sama, mitä hienoja asioita laadun eteen tekee pitkin ketjua, jos se yhdessä kohtaa pilataan. Se voi olla liian korkea lämpötila jossakin kohtaa ketjua, jolloin tuote pääsee pilaantumaan mikrobiologisesti, tai se
PERUNAA
Peruna maistetaan MG-klubissa sokkona Helmikuun MG-klubi kokoontuu ma 10.2.2020 Roihuvuoressa Stadin ammattiopistolla osoitteessa Prinsessantie 2, Helsinki. Teemana on peruna, sillä olemme kovasti kiinnostuneita Frex-perunasta. Tulkaa kaikki maistamaan ja pohtimaan, mistä perunan laatu syntyy!
TYHYJÄÄ EN TINKAAMAHAN ALA, MUTTA MINKÄLAISIA NE ON NE OIKEAT KAMPANISUT?
Kampanisut ovat lappilaisia leivonnaisia, joista on useita alueellisia muunnelmia. Niiden muoto viittaa poron sarviin. Vuoden 2020 luonnontieteellis-gastronomiset ruokaklubi-illat alkoivat aktiivisen some-keskustelun saattelemina. Olin laittanut aiheesta päivityksen kolmeen paikkaan: omille, Kemijärvi-ryhmän ja vielä serkusten fb-sivuille, joissa erityisesti keskimmäisillä käytiin vilkasta keskustelua kampanisuista. Opin paljon! Keskustelun voisi tiivistää seuraavasti: Nelostien itäpuolella tehdään
ONKO VOILLA VÄLIÄ? – case Kemijärven kampanisut
Talven 2020 luonnontieteellis-gastronomiset ruokaklubit alkavat kiihkeissä tunnelmissa, sillä teemana on perinteiset Lapin leivonnaiset eli KAMPANISUT. Kampanisuille on annettu monta reseptiä, joista moni on ihan vääränlaisia. Myös kampanisujen sakaroiden määrä on useissa resepteissä ihan väärä. Wikipediassa on kyllä tosi ruma kuva kampanisusta. Toivottvasti me leivotaan MG-klubissa kauniimpia! Näitä maailmankaikkeuden merkittävimpiä virheitä
LUSIKAN MAKU SUKLAAMOUSSESSA
Heti ensiksi tunnustan valehdelleeni: Joulukuun MG-klubin suklaamoussetutkimus ei ollut suklaamoussetutkimus. Anteeksi! Minun oli kuitenkin ihan pakko turvautua valheeseen, sillä muuten tutkimuksemme olisi mennyt ihan pieleen. Mitenkä muutenkaan olisimme voineet tutkia, miten aterimet vaikuttavat ruokailukokemukseen? Sillä se oli todellinen teema joulukuisessa MG-klubitapaamisessamme , jonka saimme viettää E Ahlströmin vieraina. Kiitos upeille
Suklaan äärellä
Kun selasin blogipostauksia taaksepäin, klubi-iltojemme joulukuun teemat ovat useinmiten olleet hyvin jouluisia: 2018 suklaa, 2017 jää, 2016 sinappi, 2015 lihaliemi, 2014 suklaa, 2013 simpukat (?!), 2012 joulupuuro. Muutenkin teemamme on pyritty kytkemään kulloiseenkin sesonkiin. Keväällä keväisiä, talvella talvisia, jouluna jouluisia, pääsiäisenä pääsiäisiä... Suklaa on ollut lähivuosien aikana jo kaksi kertaa
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?