Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
LOHEN SALMIAKKIGRAAVAUS
Salmiakkigraavaus antoi lohellehienon värin ”Toivoin, että se olisi ollut hyvää!”, kuului surumielinen loppukomentti luonnontieteellis-gastronomisen ruokaklubin päätteeksi, jossa oli testattu lohen graavautumista ammoniumkloridilla eli salmiakilla. Mutta ei lopputulema ole lainkaan noin surullinen, vaan tämä raportti kannattaa kyllä lukea loppuun! Olemme vuosien kuluessa käsitelleet lohen graavausta vuodesta 2010 eteenpäin useammankin
GRAAVAAKOHAN SALMIAKKI LOHEN?
Kyllä oli siistiä siivua! Saa nähdä, miltä salmiakilla graavattu versio näyttää! Kirjoittaessani lohen graavauksesta, joista löytyy muistijälkiä muun muassa täältä ja täältä, olen usein miettinyt, voisiko jollakin muullakin suolalla graavata. Mitä tapahtuu, jos tavallisen suolan, eli natriumkloridin vaihtaa esimerkiksi salmiakkiin eli ammoniumkloridiin? Kloridi-ionin pitäisi toimia samalla tavalla kuin
TOFUN TIE
Ensin huonot uutiset: porukalla ei ole kovin suurta luottamusta Tatun tofuntekokykyihin. Kerrotaan ne hyvät uutiset sitten postauksen lopuksi. Tammikuun 2019 MG klubin aiheeksi valikoitui tofu. Kysyimme, miten soijapapu muuttuu tofuksi, ja mitä sen erivaiheissa tapahtuu. Tammikuun maistelukierrokseen valittiin kolme kaupallista tofua, ja lisäksi Tatu lupasi viikonlopun aikana valmistaa kuivatuista soijapavuista
Tehdäänkö tofua?
Meillä on Tatun kanssa kerättynä pitkä lista mahdollisia teemoja kevään MG-klubiin. Listalle on päässyt uutta ja vanhaa, eläin- ja kasvikunnan tuotteita, paistamista, keittämistä ja leipomista. Päätimme aloittaa vuoden tutustumalla tofun kemiaan ja pääsemme herkuttelemaan itse tehdyllä tofulla, jonka Tatu lupasi valmistaa meille valmiiksi ensi viikon maanantain arviointiin. Olen itse tehnyt
MONIMUOTOINEN
…sellaiseksi suklaa osoittautui joulukuun gastronomis-luonnontieteellisessä MG-klubissamme 10.12.2018. Ja miksei olisi, onhan tällä maailmanmatkaajalla turvanaan ja vahvuutenaan ainakin 5300 vuotta vanha historia, juuret syvällä nykyisen Equadorin maaperässä, kuten tämä The Guardianissa referoitu tuore tutkimus kertoo. Vuosituhansien kuluessa suklaa on muuntautunut tummasta, vaahtoavasta Maya- ja Atsteekkikansojen pyhästä juomasta Konrad van Houtenin keksimän
SEURATAAN SUKLAAN JÄLKIÄ
Hirveä työ joulukuun klubilaisilla, kun pitää arvioida kaikki nämä suklaat! Eikä tässä vielä kaikki, ainakin yksi puuttuu vielä joukosta. Lokakuun lopulla julkaistiin Nature Ecology & Evolution -lehdessä artikkeli kaakaopuun (Theobroma cacao) alkulähteiltä. Linkki Guardianissa ilmestyneeseen artikkeliin löytyy täältä. Uusimpien tutkimusten mukaan kunnia kaakaon keksimisestä siirtyi Mayoilta nykyisen Equadorin
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?