Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
Ruokaväärennöksiä ja ruokaväärennösten väärennöksiä
Rakenne paljasti "väärennetyn" hunajamme Huhtikuinen klubi-iltamme Turussa, Helsingissä ja Seinäjoella houkutteli paikalle 55 ruoasta ja ruokaväärennöksistä kiinnostunutta. Teema oli sen verran kiinnostava, että esittelimme sitä myös seuraavana sunnuntaina Maikkarin aamuteeveessä. Olimme saaneet vieraaksemme klubi-iltaan yksikönjohtaja Annikki Wellingin Ruokaviraston laboratorio- ja tutkimuslinjalta sekä amanuenssi Laika Nevalaisen Hotelli- ja ravintolamuseosta.
Ruokaväärennösten jäljillä
AI-avusteinen kuva ruokaväärentäjästä. Jossakin vaiheessa AI-tyyppä kieltäytyi enää piirtämästä minulle mitään - koki aiheeni ja aikeeni epäilyttäviksi... Kun ruokaa myydään jonakin, mitä se ei ole, kyse on ruokaväärennöksistä: venäläisiä marjoja ja sieniä myydään suomalaisina luomutuotteina tai uusseelantilaista saksanhirveä suomalaisena hirvenlihana - tuossa pari esimerkkiä suomalaisista ruokaväärennöstapauksista (ks. esim
TIETEELLISGASTRONOMINEN MAITOKLUBI
Karjankutsuhuuto kaikui maaliskuun tieteellisgastronomisessa klubi-illassa, sillä maitoklubin luennoitsijamme Elsa Hietala harrastaa kansanmusiikkia ja osasi kutsua myös karjan kokoon. Ei tullut yhtään lehmää, mutta suuri joukko maidosta kiinnostuneita klubilaisia riensi paikalle Turkuun, Helsinkiin ja Seinäjoelle. Klubi-illan kulttuurihistoriallisen luennon piti Sarka-museon ja Turun yliopiston tutkija Elsa Hietala (Elsan väitös). Elsa on koulutukseltaan
MAITOKLUBI
Keskiviikkona 6.3.2024 tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa keräännytään kolmella paikkakunnalla virtuaalisen maitotonkan ympärille. Klubi-illan maitoteeman aloittaa Sarka-museon amanuenssi ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Elsa Hietala, joka kertoo väitöskirjatutkimuksestaan maidon historiasta ja maitotuotteiden kulutuksen muutoksesta 1800-luvun lopulta lähtien. Elsan esityksen jälkeen syvennymme jälleen aistinvaraiseen arviointiin. Samalla, kun Otto laskee arvioinnin tuloksia, minä pidän lyhyen esityksen
TIETEELLISGASTRONOMISEN RUOKAKLUBIN SUKLAA-ILTA
Kotikirjaston lähteitä Theobroma – jumalten ravinto. Näillä sanoilla aloitti Anni Shepherd esityksensä suklaan kulttuurihistoriasta vuoden ensimmäisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa 14.2.2024. Briiffaan tässä postauksessa Annin esitystä, mutta täydennän ja tarkistan tietoja myös kirjahyllyni lähteistä. Theobroma-termin suklaalle antoi kasvitieteilijä Carl von Linné, kun hän vuonna 1753 antoi kaakaopuulle kasvitieteellisen nimen Theobroma
Suklainen helmikuu
Taas on aika aloittaa kuukausittaiset tieteellisgastronomiset ruokaklubit. Ensi viikon keskiviikkona 14.2.2024 aloitamme suklaa-teemaisen matkan kohti kevättä. Saamme vieraaksi suklaan kulttuurihistoriaa harrastavan tutkija Anni Shepherdin. Hän avaa meille suklaan kulttuurihistoriaa ja historiaa Suomessa. Perinteinen aistinvarainen arviointi, jonka avulla perehdymme taas johonkin kiinnostavaan suklaanäkökulmaan, saamme jälleen pitkäaikaiselta suklaakummiltamme Maria Plantingilta. Kiitokset jo
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?