Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

MITÄ ON OLLA AITO ELI OMENAPIIRAKAN KEMIAA JA TSYKOLOGIAA

Lokakuun Molekyyliklubi-istuntoalkoi poikkeuksellisesti suoraan syömisellä, kun tusinan verran ihmisiä sai maisteltavakseen kaksi omenapiirakkaa: Tatun tekemän ”aidon” omenapiirakan ja minun tekemäni version ilman omenaa.  Klubi-illan tavoitteena oli pohtia, mitkä ominaisuudet tekevät omenapiirakasta omenapiirakan, mutta se rönsyili tapansa mukaan maailman äärestä laitaan ja takaisin.  Hyvä niin. Lisäainekeskustelulta ei tälläkään kertaa

OMENAPIIRAKKAA ILMAN OMENAA

Se olkoon seuraavan MG klubin keskiössä.  Lokakuun MG klubin aluksi teemme omenapiirakkaa kahdella tavalla:  omenoilla ja ilman. Siinä maistellessa pohdimme, mikä tekee omenapiirakasta omenapiirakan?  Onko se makua, tuoksua vai rakennetta?  Jos vain saan tislauslaitteeni pystytettyä Kellohalliin, tislaamme myös omenan maun ja tuoksun kahteen eri kippoon.  Sen avulla on

KARJALANPAISTI KANNELLA VAI ILMAN

”No kumpi oli parempi, kannella vai ilman?” kysyi aviomies, kun tulin kotiin MG klubin tapaamisesta.  ”No mistä minä tiedän, minähän vain tutkin näitä asioita!”, sanoin minä. Ja se on totta. Jälleen kerran kokeemme opetti jotakin ja tuotti uusia kysymyksiä, johon voi tulevaisuudessa etsiä vastauksia.  ”Asia on näin-niin-niin, mutta

5.10.2012|Yleinen|0 Comments

KARJALANPAISTIA SYYSKUUN MG KLUBISSA

Syksyn MG klubit alkavat perinneruoan ja karjalanpaistin merkeissä, josta FB sivu täällä.  Pidin elokuussa luennon, jossa pohdin karjalanpaistiohjeiden tekniikkaosioista erityisesti kohtaa: kansi päällä vai ilman kantta. Monissa ohjeissa ei mainita mitään kannesta tai kannettomuudesta.  Joissakin taas annetaan hyvinkin tarkat ohjeet tyyliin: Aseta vuoka uuniin ilman kantta noin 1

PARSAAN PÄÄTTYI MG KEVÄT

Kannattaa kuunnella alkuun tämä J Karjalaisen taltiointi vuodelta 1985 Tampereella.  Kohdassa 2 min 10 sek on hyvä siirtyä eteenpäin. Enpä tiennyt, että parsa tuli Suomeen 1800-luvun puolen välin tietämillä Krimin sodan aikaan Viaporin eli Suomenlinnan kautta, jossa sen viljely aloitettiin upseerien juhlia ilostuttamaan.  Tai ainakin Tatu tiesi näin

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?

Go to Top