Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

Kahvista ja korvikkeista

Published On: 4.2.20260 Comments on Kahvista ja korvikkeistaCategories: Juomat

Tieteellisgastronomisen ruokaklubin vuoden ensimmäinen teema on kahvin korvikkeet, ja saamme luennoitsijat tällä kertaa Perusta ja Lotta-museosta.

Perusta kuulemme Ritva Repo-Carrasco-Valencian esityksen kahvinviljelystä ja sen haasteista Perussa, sekä Gianinna Solarin, perulaisen kahvinjalostajan esityksen perulaisen kahvin ominaisuuksista.  Korvikkeiden maailmaan meidät vie Lotta-museon tutkija Elina Tarvaisen kertomaan kahvin korvikkeista sota-aikana.

Kirjahyllyssäni on useitakin pula-ajan keittokirjoja, ja niistä muuten löytyy paljon esimerkiksi tämän päivän uusiin ravitsemussuosituksiin sopivia reseptejä.  Tuosta ”123 sotavuosien ruokaohjetta” -kirjasta löytyy seuraavanlainen ohje ”kahvinvastikkeille”:

Paras kahvinkorvike syntyy voikukasta.  Muita tarkoitukseen sopivia juureksia ovat perunan kuoret, juolavehnän ja valvattien juuret, sikurijuuri ja sokerijuurikas.  Paahdettu lanttu sopii myös hyvin kahvinkorvikkeeksi.  Samaan tarkoitukseen voi käyttää paahdettua ruista tai ohraa.  Ainekset paahdetaan kahvirännälissä kuumalla tulella.

Myös Maa- ja kotitalousnaisten blogista löytyy kiinnostava teksti kahvista ja korvikkeista.  Siellä kirjoittaja Kirsi Sahrman-Hauhia kertoo korvikkeista muun muassa samaa viestiä, joka meidätkin sai tarttumaan tähän aiheeseen:

On myös hyvä huomata, että sikuri ja muut korvikkeet voivat olla nykypäivänä vaihtoehto kahvintuotannon kallistuessa ja vaikeutuessa, kun ilmastonmuutoksesta aiheutuvien sääolosuhteiden, tuholaisten ja kasvitautien myötä kahvista on tulossa ylellisempi nautintoaine. Myös kahvintuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpää kuluttajille.

Korvaamalla osan kahvista omatekoisella korvikkeella voi vähentää kofeiinin saantia, saada uusia makuelämyksiä ja lisätä omavaraisuusastetta. Sikurin kasvatusta voi kokeilla omalla palstalla ja voikukan juuria kaivaa omalta pihamaalta.

Kokoonnumme siis jälleen kolmella paikkakunnalla (Helsinki, Seinäjoki, Turku), joista tarkempaa tietoa ja ilmoittautumislinkit löytyvät täältä.  Lisäksi muistattehan, että kaikkiin tilaisuuksiin on etukäteisilmoittautuminen, sillä tiloihin mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia.  Mikäli olet ilmoittautunut, mutta et pääsekään paikalle, olkaa ystävällisiä ja perukaa ilmoittautuminen mahdollisimman pian, jotta voimme vapauttaa paikan jonossa olijoille.  Yleensä klubi-iltoihin on tulossa enemmän halukkaita, kuin meillä on paikkoja. 

Tervetuloa kaikki kahvista, korvikkeista, ruoasta, kulttuurista ja/tai tieteestä kiinnostuneet!

Jaa kirjoitus:

Leave A Comment

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?