Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
Uutisia/keskustelua maailmalta
Molekyligastronomia-termiä ja sen ongelmallisuutta käsitteli viimeksi Star Chefs -julkaisu artikkelissaan What’s in a Name? The Story Behind Food’s Most Problematic Title: Molecular Gastronomy. Siinä Heather Sperling käsitteli helmikuun 2009 artikkelissaan jälleen kerran historian, mistä kaikki alkoi (kuinka tutkijat Hervé This, Harold McGee & Co aloittivat seminaarisarjansa Italiassa vuonna 1992, kuinka
MG-Suomi-Kuuba
Kuuban molekyyligastronomian seura oli kuullut seminaaristamme Suomessa ja sieltä Maria Ester Abreu Rojas otti yhteyttä ja kertoi heidän aktiviteeteistään. Viime keskiviikkona Havannassa oli pidetty 10. MG seminaari ja samassa yhteydessä ensimmäinen MG-miksologian tapahtuma. Tapahtumat näyttävät olevan yhteisiä yliopistoväen ja hotelli- ja ravintolakoulujen kanssa. Vapaamuotoisia MG seminaareja heillä on joka toinen
Aika aloittaa molekyyligastronomiaseminaarit myös Suomessa?
Eilen oli minulle tärkeä päivä, kun pitkään suunniteltu ja valmisteltu Hervé Thisin vierailu Suomeen toteutui vihdoin. Paikalle Helsingin Valkoiseen Saliin saapui 150 elintarvikeammattilaista ravintoloista, yliopistoista, kouluista ja teollisuudesta. Muutama foodie mahtui hyvin joukkoon. Olimme valmistelleet tilaisuutta pitkään ja hartaasti, mutta jännitys säilyi loppuun saakka ja olin nähnyt erilaisen painajaisen jokaisena
Kysymyksiä ja vastauksia
Oululaisen Kaleva-lehden toimittaja Hanna Kuonanoja soitti ja halusi kysyä Etuviisaat-palstalleen omien sanojensa mukaan tyhmiä kysymyksiä molekyyligastronomiasta. Kysymykset olivat sen verran fiksuja, että kopioin niistä parhaat myös tänne. Liitin mukaan omat vastaukseni. Keskustelua on lupa jatkaa:-) HK:n juttu ilmestyi Kalevan PeTo-liitteessä 20.2.-26.2.2009. Kysymys 1: Molekyyligastronomian harrastaja saattaa kokata laboratoriovälineillä. Eikö se
Kulinaarisia muodonmuutoksia ja suklaachantillyn resepti
Tämä tarina on kerrottu kansainvälisessä MG-keskustelussa monta kertaa. Minusta se kannattaa kertaalleen kertoa myös suomeksi, sillä yksinkertaisuudessaan se on klassikko. Kokkauksessa toteutetaan erilaisia kulinaarisia muodonmuutoksia - culinary transformations. Hervé This käsittelee näitä mm. kahdessa tieteellisessä artikkelissaan Modelling dishes and exploring culinary "precisions": the two issues of molecular gastronomy, British Journal of
Jauhelihakastike ja tiede
Pohdiskelen parhaillaan ideaa kulinaaristen muodonmuutosten konseptista. Esimerkiksi eilisen päivän hahmottelin yksinkertaista 4 x 4 matriisia kalan ja sitruunan muodostamista yksinkertaisimmista kulinaarisista rakenteista. Löysin niitä yhteensä 28 erilaista, mutta täytyy vielä tarkistaa matematiikka. Siitä on tulossa sen verran teoreettinen molekyyligastronominen ajatusrakennelma, että jätin sen vähäksi aikaa syrjään. Sen sijaan päätin rentoutua
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?