Molekyyligastronomia

Pystyisitkö erottamaan suomalaiseen ja espanjalaiseen veteen uutetun kahvin toisistaan?  Ja jos pystyt, minkälaista kemiaa taustalla voisi olla?  Voisiko esimerkiksi veden happamuus tai kalsiumpitoisuus selittää kahvijuomien välisiä eroja?

Veden kemia on mutkikkaampaa kuin äkkiseltään arvaakaan.  Vesi, jota juomme ja johon keitämme kahvimme ei ole vain puhdasta hookaksoota (H₂O), vaan vesimolekyylien seassa uiskentelee muun muassa metalli-ioneja, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kloridia, nitraattia, sulfaattia ja mitä kaikkea (https://www.open.edu/openlearn/mod/oucontent/view.php?printable=1&id=20880). On sinne liuennut myös kaasuja, kuten ilman happea ja hiilidioksidia.   

Juomaveden koostumus vaihtelee maittain ja alueittain, ja sillä on vaikutusta paitsi veden makuun, myös siihen, miten se käyttäytyy esimerkiksi ruoanlaitossa. 

Kevään viimeinen tieteellis-gastronominen ruokaklubi pohtii veden laatua ja laadun merkitystä siitä valmistetun kahvin makuun.  Pauligin asiantuntijat johdattelevat meidät veden kemian saloihin, ja pääsemme arvioimaan, onko eri maiden vesissä niinkin paljon eroa, että ne vaikuttavat uutetun kahvijuoman flavoriin.  Hmmm… pakko päästä testaamaan!

******************************

Kokoonnumme toukokuiseen TG-klubiin keskiviikkona 25.5.2022 klo 17-19 Pauligin tiloissa Helsingin Vuosaaressa. osoitteessa Satamakaari 20.  Julkisilla sinne pääsee muun muassa bussilla numero 90.  Sitten perillä pääportista sisään ja siinä vain yksi pääovi. Ilmoittautuminen etukäteen tämän linkin takaa.  Ja sitten paikan päällä respaan. Tervetuloa kaikki ja kiitos jo etukäteen Pauligille ja Kalle Riihiselle tiimeineen!

PS. Pauligilla olemme muuten käyneet nauttimassa kahvista ja siihen liittyvästä tiedosta jo aiemminkin.