KUPLIA TAI PERUNOITA HUHTIKUUSSA

8 huhti

Oletteko koskaan miettineet, miksi toisinaan kuohujuomalasissa kulpat kohoavat ylöspäin tasaisena virtana, mutta toisinaan esimerkiksi kolmen kuplan sarjoina? Minä olen. Monta kertaa.

Viikon päästä maanantaina eli 16.4.2018 kokoonnumme taas luonnontieteellis-gastronomisen MG-klubin merkeissä Stadin ammattiopistolle pohtimaan klubin nimen kuvaamia ilmiöitä.

Mikäs tällä kertaa aiheeksi? – kyselin Tatulta.  ”Perunoita?”, sanoi Tatu, johon minä esitin vastakysymyksen, että ”Kuplia?”

Päätettiin, että toisen teema otetaan nyt, toisen teema sitten syksyllä.

Siispä viimeistään nyt kaikki ne, jotka joskus ovat harkinneet suunnistaa MG-klubi-iltaan, mutta eivät sittenkään ole jaksaneet, tulkaa nyt!  Sekä tietysti kaikki vanhatkin!

*****************************************************************

Luonnontieteellis-gastronominen MG-klubi ei ole mikään suljettu kerho, vaan avoin tapaaminen kaikille hyvästä ruoasta kiinnostuneille.  Seuraavan kerran se kokoontuu Stadin ammattiopistolla osoitteessa Prinsessankatu 2 Helsingin Roihuvuoressa maanantaina 16.4.2018 klo 17-19.  Tervetuloa!

 

4 thoughts on “KUPLIA TAI PERUNOITA HUHTIKUUSSA

  1. Kiitos vastauksesta! Tuuvinkia teen (hämäläisenä) aina jouluksi ja joka kerta tulee samalla reseptillä erilainen. Joskus imeltyy hyvin ja menee vellimäiseksi ja joskus taas ei imelly lainkaan… No, sima pääsi jo loppumaan ja tänään tehdään lisää, katsotaan onnistuuko kakkossatsi yhtä hyvin kuin ensimmäinen .
    Tiina Kantola

    • Tuo jauhoilla imellyttäminen on minustakin todella sattumanvaraista, mutta se on tosiaan reaktio, johon vaikuttaa todella moni asia: kuinka paljon entsyymiaktiivisuutta jauhoissa on (onko alkuperäinen laatu hyvä & onko lisäysvaihe tapahtunut riittävän alhaisessa lämpötilassa), mikä on lämpötila (pieni muutaman asteen muutos saattaa muuttaa aktiivisuuden jopa kymmekertaiseksi), kuinka paljon on alkuperäistä tärkkelystä, …

  2. Kuplista huhtikuussa… Viikonloppuna kutsuillamme mentiin ”Wanha Venäjä” teemalla ja siihen tehtiin simaa, sopivan näköinen resepti löytyi Lehmusoksien keittokirjasta Keisarillisen Pietarin keittiö. Ohjeessa hiiva laitetaan vehnäjauhojen kanssa nesteeseen. Näin tehtiin ja tuli parasta simaa koskaan. Sitten alkoi ihmettely, että mitä se vehnäjauho simassa tekee. Nopeasti googlettamalla ei löytynyt ainuttakaan ohjetta, jossa olisi ollut vehnäjauhoja, ei muista keitttokirjoistakaan (hyllyssä on myös ”Kemiaa keittiössä” :)) , ainoastaan Lehmusoksien kirjasta löytyi lisäksi pari muuta esimerkkiä, joissa simaan laitettiin hiiva siveltynä vehnäleivän palalle, joka myöhemmin otettiin pois. Nyt olisikin kiva tietää, miksi sima onnistui täydellisesti, vaikka muutenkin se on varmaa, että jatkossa meillä sima tehdään aina näin!

    • Hei, hauska simareseptierikoisuus! Minulle ei tule muuta mieleen, kuin että vehnäjauholla saadaan simaan sekä tärkkelystä että sitä pilkkovaa amylaasoentsyymiä. Silloin kyseessä olisi sama tapahtuma kuin imelletyn perunalaatikon tekemisessä, jossa nimenomaan vehnäjauhon amylaasi pilkkoo perunan tärkkelystä makeiksi sokereiksi. Sitten lisäksi vehnäjauho varmaan antaa simalle lisäksi oman maustevivahteensa, jolloin se erottuu mukavasti ”tavallisista” simoista. Kannattaa jatkaa & mukavaa Vappua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *