Olen monta kertaa todennut, että ei löydy sellaista ruokaa, josta ei saisi aikaan viihdyttävää tiedettä. Niin kuin esimerkiksi perunalastut, jotka olivat lokakuisen TG-klubin aiheena, meille tuli näkökulmia ruuhkaksi saakka: Missä ja milloin syntyi ensimmäinen perunalastu, ja miten ja milloin se päätyi Suomeen?Minkälaisia vaihtoehtoja perunalastuille on nyt tarjolla, ja miten ne koetaan?Perunalastu on yksi niistä ruoista, joissa
Kävin viikonloppuna upeassa Reitzin säätiön kotimuseossa, jossa oli esillä muun muassa Hugo Simbergin teos Kuolema ja perunankuorija. Kun en löytänyt arkistoistani kuvaa perunalastuista, olkoon tämä perunankuorijaeukon katse alkupiste myös meidän TG-klubimme keskusteluille. Johonkin aikaan nuoruuttani perunalastut kuuluivat oleellisesti vapaa-aikani viettoon. Oli mukava kilpailla kaverin kanssa, kumpi ehtii kahmia nopeammin perunalastuja yhteisestä pussista, tai yksinään kiepsahtaa telkkarin
Klubi-ilta Helsingistä Turkuun päin nähtynä. Siitä tietää, että syksy alkaa, kun tulee syyskuun ensimmäinen keskiviikko ja sitä myötä syksyn ensimmäinen TG-klubi, tieteellis-gastronominen ruokaklubi. Keskiviikkoilta keräsi tusinan verran kiinnostuneita Turun Aistikattilaan ja kymmenkunta Helsinkiin Hotelli- ja ravintolamuseoon. Se oli juuri sopiva määrä keskustella monipuolisesti ruokakulttuurissa toistuvasti tapahtuvista muutoksista, joita on kohdattu aiemmin ja joita parhaillaan käymme läpi. Sellaisia kuin
Kumpi on eläin- ja kumpi kasviperäistä? Lihatuotteet ovat edelleen keskeinen proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tästä kertoo esimerkiksi Lihatiedotusyhdistys ry:n alkuvuodesta julkaisema tutkimus lihansyönnistämme. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihan rooli lautasella ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä tärkeä. Viljat ja erilaiset kasvikset, kuten juurekset ja palkokasvit, olivat pitkään ravitsemuksen perusta. Lihan
Missä nyt on sateenkaaren pää? Tieteellis-gastronominen ruokaklubi on kesätauolla elokuun loppuun saakka. Syyskuussa klubi-illat jatkuvat kuitenkin totuttuun tapaan kahdessa paikassa, eli Helsingissä Hotelli- ja ravintolamuseon tiloissa Kaapelitehtaalla, ja Turussa yliopiston Aistikattila-moniaistilaboratoriossa. Turun ja Helsingin välillä on etäyhteys, jonka sujuvuutta kehitetään jatkuvasti paremmaksi. Esitykset pidetään jommassakummassa päässä ja välitetään videon välityksellä sitten siihen toiseen paikkaan. Kunkin
Tätä pohdimme kevään 2022 viimeisessä TG- eli tieteellis-gastronomisessa ruokaklubissamme. Klubi kokoontui tällä kertaa Pauligilla Helsingin Vuosaaressa, jossa meitä isännöivät Kalle Riihinen, Sampo Latvakangas ja Mari Outinen-Lahti. Tuo kysymys veden merkityksestä kahvin laatuun nousi pauligilaisten havainnosta, kuinka suuresti saman kahvin flavori vaihtelee sen mukaan, missä päin Eurooppaa juoma on keitetty. Tai siis tarkkaan ottaen uutettu (Miksi me tosiaan edelleen puhumme