Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
LIEKITETTY GLÖGI
Sininen liekki valaisi marraskuun MG-klubi-iltaa. Tämäkin kuva on muuten Tatu Lehtovaaran ottama niin kuin moni muukin näissä postauksissa Heti, kun aloimme suunnitella toteutusta marraskuun MG-klubin kerrosjuomateemaan, päätin, että päällimmäiseksi kerrokseksi tulkoon viinahöyry, jota visualisoimme sinisellä liekillä. Se onnistuikin, ja tuon viereisen kuvan resepti löytyy postauksen lopusta. Mutta sitä ennen testasimme
Monikerroksista pikkujoulua
Kerrosjuoman kemiasta kerrottiin myös Tatun ja minun kemian oppikirjassa "Molekyyli Sopassa" Oi ei, loppuvuoden luonnontieteellis-gastronomiset ruokaklubit täytyy pitää etänä. Hirveä homma miettiä, miten se onnistuisi. Haastamme kaikki mukaan rakentamaan mahdollisimman monikerroksinen pikkujoulujuoma ja jakamaan sen resepti marraskuun MG-klubi-illassa maanantaina 16.11.2020 klo 17-. Kun ei nähdä voida, keräännytään yhteisen zoom-linkin äärelle.
JAUHOJEN LEPOHETKI TEKEE LEIVÄLLE HYVÄÄ
Nämä vastajauhetut jauhot pääsivät lepäämään ennen kuin ne vaivattiin taikinaksi. Molekyylien tanssiin taikinassa pääsee todella hyvin sisälle Leipuriliiton julkaiseman Leivonnan teknologia -kirjan avulla. Sen on kirjoittanut viljateknologian professori (emeritus) Hannu Salovaara yhteistyökumppaneidensa kanssa. Siitä oli hyvä kerätä myös teoreettinen tieto siitä, miksi vastajauhetut jauhot eivät ole parhaimmillaan leivän leivonnassa, tai
MITÄ TUOREEMPI SEN PAREMPI – VAI ONKO?
"Jauho on sitä parasta vastajauhettuna" - Onko näin, kysymme lokakuun MG-klubissa Sellaistahan ruoka usein on, tuoretuote. Toisaalta heti tulee mieleen monet herkut, jotka paranevat vanhetessaan, juustot ja viinit nyt ensimmäisenä. Mutta siis noin lähtökohtaisesti arvostamme ruoassa erityisesti tuoreutta. Tämä tuoreuden ihannointi pätee myös jauhojen kohdalla, ja usein kuulee ihannoitavan vastajauhetuista
MOZZARELLA – VENYVÄÄ KEMIAA
Venytys onnistuu vain kuumalla juustomassalla. Venyihän se mozzarella lopulta syyskuun mg-klubissakin, ja pääsimme myös jyvälle siitä, miksi se ei aina venykään. Tietenkin kuitenkin taas teimme (minä tein) yhden typerän virheen koeasetelman suunnittelussa. Siitä myöhemmin. Laitetaan tähän alkuun nyt kuitenkin tarkka ohje siitä, miten syntyy hyvää kotitekoista mozzarellaa. Se on saatu
MOLEKYYLIMOZZARELLAA?
Tästä lähtee myös mozzarella valmistuminen käyntiin Heräillääs vähän koronahorroksesta ja käynnistellään MG-klubia, jookos! Meille on kertynyt monta hienoa ideaa klubiteemoiksi, ja kylläpä sormet syyhyää jo niiden kimppuun! Sovimme jo keväällä Tatun kanssa, että syksyn kaksi ensimmäistä teemaa olisivat: Miten maidosta syntyy mozzarella? Sen alkuvaihehan on hyvin lähellä meidän kotijuuston
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?