Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
SIENET JA UMAMI
Kirkas sieniliemi kuivatuista herkku- ja siitakesienistä Piiiitkästä aikaa luonnontieteellis-gastronominen ruokaklubimme sai kokoontua samaan tilaan Stadin ammattiopistolle. Samaan aikaan toisaalla kokoontui toinen ryhmä Turun yliopiston moniaistilaboratorio Aistikattilan tiloihin. Yhteensä meitä oli parikymmentä henkeä. Ilta alkoi umamimakuun tutustuen. Täyteläisen umamimaun puuttumisen tunnistaa kyllä ruoasta helposti, mutta yksinään sen tunnistaminen ei luonnistu ihan
UMAMISIA SIENILIEMIÄ LOKAKUUTA LEMPEYTTÄMÄÄN
Koska herkkutatteja ei enää metsistä löydy, eikä tästä puusta veistetystä saa kunnon lientä, meidän täytyy turvautua kasvatettuihin sieniin. Mutta eipä hätää, kerron klubi-illassa omista tutkimuksistamme luonnon sienien parissa. Olipa runollinen aloitus! Mutta näin se on, sillä perehdymme lokakuun luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissa sienten umamimakuun. Todelliseen vai kuviteltuun - sitä selvittelemme makuraadin voimin.
VANHAN VALKUAISEN KOHOKAS – VÄSÄHTÄNYT NOUSIJA
Valkuaisvaahdon kemiaa olemme pohtineet ennenkin. Esimerkiksi tämä kahdeksan vuoden takainen klubi-ilta todisti, että sillä on väliä, miten valkuaisvaahdon lisää taikinaan ja tämä marenki-ilta pohti vaahtoa marengin näkökulmasta, mutta otti jo kevyesti kantaa kananmunan vanhenemiselle. Nyt, syksyn 2021 ensimmäisessä klubi-illassa sukelsimmekin sitten vanhaan valkuaiseen pää edellä. Kuvainnollisesti tietenkin. Minua on ihmetyttänyt,
Koskahan muna on liian vanha?
Kohokas on yksi haastavimmista ruoista, joissa kananmunan laadulla on merkittävä rooli. Sitä pohditaan ja testataan syksyn ensimmäisessä MG-klubi-illassa maanantaina 13.9.2021 klo 17-19 Tein kerran vadelmakohokkaan. Taikina oli kauniin vadelmanpunainen, mutta uunissa kohokas muuttui siniseksi. Pähkäilin asiaa mielessäni, ja päädyin lopulta siihen, että syynä värinmuutokseen olivat vanhat kananmunat. Ei ne varsinaisesti
ÖLJYSSÄ KYPSYTETTY PARSA ON VENUKSESTA JA VEDESSÄ KYPSYTETTY MARSISTA
Vihreää vaiko valkoista? Niin taas päädyimme pitämään keväisen parsasession kevään viimeisessä luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissamme. Aihe on ollut ennenkin toukokuun klubi-illan teema, mutta hyvä esimerkki siitä, miten hieno raaka-aine ja aihe kestää useammankin keskustelu- ja maistelukerran. Illan aloitti Tatu kertaamalla parsan kulttuurihistoriaa ja gastronomista historiaa Suomessa. Parsa on vanha kulttuurikasvi, josta ensimmäiset
PARSA-AIKA
Parsa valkoisena vai vihreänä? Höyryssä, vedessä tai lempeästi sous vide -hauteessa kypsytettynä? Vaiko nopeasti grillissä? Kevään 2021 viimeinen MG-klubi pohditaan parsan historiaa, gastronomiaa ja kemiaa. Harmillisesti joudumme vielä kokoontumaan etäyhteyden kautta, eli osallistujat saavat vielä tehdä testattavat näytteensä itse omissa kotikeittiöissään. Varaa keittiöösi nippu valkoisia ja vihreitä parsoja, ja valmistaudu
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?