Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
Oluessa
Suurkiitokset Bryggeri Helsingin tj Olli Majaselle, joka otti vastaan 12-henkisen klubiryhmämme ja jakoi meille tietouttaan ja oluttaan parituntisen ajan toukokuisena maanantai-iltana. Saimme maistaa neljää Bryggerin olutta sekä yhtä tamperelaisen panimoravintola Plevnan olutta. Maistoimme jokaisen oluen siten, että emme saaneet niistä ennakkoon mitään tietoa. Niinpä niistä synnytetyt sanapilvet antavat oman kiinnostavan
Toukokuun MG klubi-ilta – pienpanimo-oluet ja Bryggeri
Alkuvuodesta lupailimme varovasti, että kevään viimeinen klubi-ilta olisi jossakin pääkaupunkiseudun panimossa ja niin se onkin. Toukokuun klubi-ilta 13.5.2019 klo 17-19 kokoontuu Bryggeri Panimon tiloissa Helsingissä osoitteessa Sofiankatu 2. Tutustumme siellä panimoon ja heidän tapaansa panna olutta. Lisäksi saamme arvioitavaksi 5 erilaista olutta, joista toteutamme lisäksi MG-klubin oman "sanapilvi"-arvioinnin. Bryggeri-kierros kustantaa
KOMBUCHA EI OLE TERVEYSJUOMAA, MUTTA HYVÄÄ SE VOI KYLLÄ OLLA
Tatun SCOBY valmistuu Kombuchan tie tämän hetken maailmanvalloitukseen lähti reilu 2200 vuotta sitten Kiinan Mantsuriasta, jossa Qin Dynastian (noin 220 eaa) aikaan juomaa nautittiin energisoivana ”detox”-juomana. Noin 600 vuoden kuluttua juoman löysi japanin keisari Inkyon lääkäri Kombu, joka vei juoman valmistusosaamisen Japaniin ja hoiti sillä keisarin ruoansulatusvaivoja. Juoma lähti vaeltamaan
Muotijuoma kombucha
Olen viime aikoina lukenut parikin kiinnostavaa tieteellistä review-artikkelia kombuchaan liittyvästä tutkimuksesta. Mitä tuon juoman historia, valmistusprosessi ja koostumus oikein pitää sisällään. Kirjoitin siitä jokin aika sitten kolumnin, ja nyt perehdymme siihen myös luonnontieteellis-gastronomisen ruokaklubimme huhtikuun tapaamisessa. "Volgansieni" ei ole sieni ollenkaan Minä kokoan tapaamiseen teoriakoosteen kombuchasta ja ”volgansienestä”. Tatu puolestaan
SUURUKSISSA ON EROJA
Lautasella kaksi kastiketta saattaa näyttää ihan samanlaisilta, mutta mikroskoopin loopista ne paljastuvat ihan erilaisiksi. Yksi on pelkkää rasvapisaraa vieri vieressä, toisen paksun rakenteen muodostavat suuret pullistuneet tärkkelysjyväset. Ensimmäinen on lähinnä rasvaa, jälkimmäinen suurelta osin vettä. Sitten on sellaisia kastikkeita, jotka ovat vielä enemmän vettä. Esimerkiksi gluteenittomissa leivonnaisissa yleisesti käytetty ksantaani
TAKAISIN KASTIKKEISIIN
Mikroskooppikuvassa kastike näyttäytyy vähän erilaisena kuin lautasella. Mikroskooppiin kurkistamalla saa kuitenkin vähän tarkemman kuvan siitä, miten aromi- ja makuaineet kastikkeessa seikkailevat, ja miten ne sieltä vapautuvat ruokailijan aistittavaksi. Kuva on Laila Matikaisen toteutus. Olemme tutkiskelleet punaviinikastikkeen saloja ja pohtineet outoa ohjetta lisätä voi aina pakastekylmänä beurre blanc -kastikkeeseen.
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?