Molekyyligastronomia

Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

Alkuvehnän paluu

Alankohan jo toistaa itseäni, kun totean, että ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta kurkottaa tulevaisuuteen.  Hmmm... Sitä me kuitenkin taas teimme marraskuisessa tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, kun saimme tutustua vanhojen vehnälajikkeiden uuteen tulemiseen.  Tästä kiitos Rostén-leipomolle, joka oli valmistanut klubi-iltaan kolme maukasta vehnäleipää. Niistä yksi oli leivottu einkornvehnään, yksi emmervehnään ja yksi spelttiin. Klubilaiset saivat sokkoarvioida leipänäytteiden

Yksijyväisestä kaksijyväisen kautta yksijyväiseen

"Ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta katsoo tulevaisuuteen". Olen aina pitänyt tästä lauseesta, sillä se kertoo mielestäni jotakin hyvin oleellista suhteestamme ruokaan. Jokaisella aterialla läsnä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Esimerkiksi ruisleipä on ollut tärkeä osa aterioitamme vuosisatojen ajan, mutta se on muuntautunut orrella roikkuvasta kovasta käntystä viljelymenetelmien, myllyjen ja reseptien myötä

24.10.2022|Leipominen, Viljat|0 Comments

Lastuja ja Lastuja ja Lisää Lastuja

Olen monta kertaa todennut, että ei löydy sellaista ruokaa, josta ei saisi aikaan viihdyttävää tiedettä. Niin kuin esimerkiksi perunalastut, jotka olivat lokakuisen TG-klubin aiheena, meille tuli näkökulmia ruuhkaksi saakka: Missä ja milloin syntyi ensimmäinen perunalastu, ja miten ja milloin se päätyi Suomeen?Minkälaisia vaihtoehtoja perunalastuille on nyt tarjolla, ja miten ne koetaan?Perunalastu

12.10.2022|Kaikki muut|0 Comments

LASTUJA JA LASTUJA

Kävin viikonloppuna upeassa Reitzin säätiön kotimuseossa, jossa oli esillä muun muassa Hugo Simbergin teos Kuolema ja perunankuorija. Kun en löytänyt arkistoistani kuvaa perunalastuista, olkoon tämä perunankuorijaeukon katse alkupiste myös meidän TG-klubimme keskusteluille. Johonkin aikaan nuoruuttani perunalastut kuuluivat oleellisesti vapaa-aikani viettoon.  Oli mukava kilpailla kaverin kanssa, kumpi ehtii kahmia nopeammin perunalastuja yhteisestä

28.9.2022|Kasvikunnan tuotteet|0 Comments

MILTÄ MAISTUVAT KORVIKKEET?

Klubi-ilta Helsingistä Turkuun päin nähtynä. Siitä tietää, että syksy alkaa, kun tulee syyskuun ensimmäinen keskiviikko ja sitä myötä syksyn ensimmäinen TG-klubi, tieteellis-gastronominen ruokaklubi.   Keskiviikkoilta keräsi tusinan verran kiinnostuneita Turun Aistikattilaan ja kymmenkunta Helsinkiin Hotelli- ja ravintolamuseoon.   Se oli juuri sopiva määrä keskustella monipuolisesti ruokakulttuurissa toistuvasti tapahtuvista muutoksista, joita on kohdattu aiemmin ja

Korvikeesta keskiöön – kasviproteiinit eilen, tänään ja huomenna

Kumpi on eläin- ja kumpi kasviperäistä? Lihatuotteet ovat edelleen keskeinen proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tästä kertoo esimerkiksi Lihatiedotusyhdistys ry:n alkuvuodesta julkaisema tutkimus lihansyönnistämme. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihan rooli lautasella ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä tärkeä. Viljat ja erilaiset kasvikset, kuten juurekset ja palkokasvit,

28.8.2022|Kasvikunnan tuotteet|0 Comments

KEMIAA KEITTIÖSSÄ

Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?

Go to Top