Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
MAKKARASTA
…puhutaan kevään viimeisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa keskiviikkona 3.5.2023. Makkaroita maistamalla (arvioimalla) ja arvioinnin tuloksia pohtimalla pääsemme keskustelemaan siitä, mikä tekee makkarasta makkaran. TG-klubeissa on aina teeman mukaiset näytteiden aistinvaraiset arvioinnit, mutta yhtä tärkeää on ollut teemaan liittyvät teoreettiset esitykset. Tällä kertaa makkaran historiaa ja nykypäivää tulee meille valaisemaan Markku Haapio, jonka mittava tietokirjatuotanto kattaa myös
SALMIAKKISUUDEN SALAISUUS
Huhtikuun tieteellisgastronominen ruokaklubi pohti tyylilleen uskollisena syntyjä syviä, tutkimuskohteenaan tällä kertaa salmiakki. Salmiakki-kirjan kirjoittaja ja Suomen Salmiakkiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Annala valaisi klubilaisille salmiakin historiaa Suomessa. Kuulimme muun muassa, kuinka vanhin suomeksi kirjoitettu salmiakki-sana löytyy eläinruttoreseptistä vuodelta 1774: Seurawaiset olen minä monena wuotena löytänyt parahixi: nimittäin että, taudin estämisexi, sekoitta puolen naulaa puhdistamatonda Salpietaria,
Salmiakki – ei pelkästään amoninsuolaa
Törmäsin mielenkiintoiseen anekdoottiin, kun virittäydyin huhtikuun tieteellisgastronomisen ruokaklubin salmiakkiteemaan: salmiakin kemiallinen nimi, ammoniumkloridi, saattaa juontaa juurensa muutaman tuhannen vuoden taakse egyptiläisen Amon-jumalan temppelin lähistöllä sijaitsevaan Amonin keitaaseen, jossa valmistettiin amoninsuolaa (kreik. hálas Ammoniakón) kamelin lannasta. Näin kertoo tuo viereisen kuvan Jukka Annalan Salmiakki-kirja (Kustannusosakeyhtiö Nemo 2001). Tarina saattaa olla tosi, mutta saattaa olla,
Säilynyt säilömisen taito
Tieteellis-gastronomisella klubilla tutustuttiin maaliskuussa 2023 säilömiseen sekä historiallisesta että luonnontieteellisestä näkökulmasta. Aistinvaraisessa arvioinnissa klubilaiset keskittyivät tällä kertaa erilaisten säilömismenetelmien vaikutukseen aprikoosin maussa, ulkonäössä, hajussa ja suutuntumassa. Läpi ihmiskunnan historian ruokaa on pitänyt laittaa säilöön tulevaa varten. Suomessa elettiin pitkään varastotaloudessa. Talven yli selviäminen edellytti jonkinlaisia satokauden aikana kerättyjä ruokavarastoja. Tänä päivänä ruokakaupasta saa
Säilötään
Fermentointi, suolaus ja aktiivisen veden määrän vähentäminen ovat ikiaikaisia säilöntämenetelmiä tuhansien vuosien takaa. Hoksaavaisena olentona ihminen on myös osannut hyödyntää luonnosta löytyviä säilöntäaineita, kuten puolukoiden bentsoehappoa. Modernia säilöntätekniikkaa edustaa 1800-luvun puolivälissä keksitty säilykkeiden valmistus. Kaikki yhä käytössä. Ruokavarastojen säilyminen pilaantumattomana on varmaankin ihmiskunnan varhaisimpia pulmia. Kuinka säilöä suuri määrä riistaa
PITKO, PIKKUPULLA VAI KORVAPUUSTI?
”Korvapuusti!”, sanoi 42 % tieteellisgastronomisen ruokaklubin helmikuun pullatieteelliseen klubi-iltaan osallistuneista. ”Väärin vastattu!”, sanoivat loput 58 % klubilaisista. ”Pullapitkopas!”, sanoivat 33 % klubilaisista. ”Ei missään nimessä, vaan voisilmäpulla on EHDOTTOMASTI paras!”, julisti äänekäs vähemmistö voisilmäpullan kannattajia. Näin asettuivat pullaset mieluisuusjärjestykseen klubi-illassamme 1.2.2023 Tähän äänestykseen loppui helmikuinen tieteellisgastronominen klubi-ilta, mutta sitä ennen oli sekä käyty läpi
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?