MITÄ ON OLLA AITO ELI OMENAPIIRAKAN KEMIAA JA TSYKOLOGIAA

Lokakuun Molekyyliklubi-istuntoalkoi poikkeuksellisesti suoraan syömisellä, kun tusinan verran ihmisiä sai maisteltavakseen kaksi omenapiirakkaa: Tatun tekemän ”aidon” omenapiirakan ja minun tekemäni version ilman omenaa.  Klubi-illan tavoitteena oli pohtia, mitkä ominaisuudet tekevät omenapiirakasta omenapiirakan, mutta se rönsyili tapansa mukaan maailman äärestä laitaan ja takaisin.  Hyvä niin. Lisäainekeskustelulta ei tälläkään kertaa vältytty. Molemmat piirakat

OMENAPIIRAKKAA ILMAN OMENAA

Se olkoon seuraavan MG klubin keskiössä.  Lokakuun MG klubin aluksi teemme omenapiirakkaa kahdella tavalla:  omenoilla ja ilman. Siinä maistellessa pohdimme, mikä tekee omenapiirakasta omenapiirakan?  Onko se makua, tuoksua vai rakennetta?  Jos vain saan tislauslaitteeni pystytettyä Kellohalliin, tislaamme myös omenan maun ja tuoksun kahteen eri kippoon.  Sen avulla on hyvä demota maun ja tuoksun

KARJALANPAISTI KANNELLA VAI ILMAN

”No kumpi oli parempi, kannella vai ilman?” kysyi aviomies, kun tulin kotiin MG klubin tapaamisesta.  ”No mistä minä tiedän, minähän vain tutkin näitä asioita!”, sanoin minä. Ja se on totta. Jälleen kerran kokeemme opetti jotakin ja tuotti uusia kysymyksiä, johon voi tulevaisuudessa etsiä vastauksia.  ”Asia on näin-niin-niin, mutta voi ne olla myös niin-niin-niin!”,

2012-10-05T07:12:16+03:005.10.2012|Yleinen|0 Kommenttia
Go to Top