MILTÄ MAISTUVAT KORVIKKEET?

Klubi-ilta Helsingistä Turkuun päin nähtynä. Siitä tietää, että syksy alkaa, kun tulee syyskuun ensimmäinen keskiviikko ja sitä myötä syksyn ensimmäinen TG-klubi, tieteellis-gastronominen ruokaklubi.   Keskiviikkoilta keräsi tusinan verran kiinnostuneita Turun Aistikattilaan ja kymmenkunta Helsinkiin Hotelli- ja ravintolamuseoon.   Se oli juuri sopiva määrä keskustella monipuolisesti ruokakulttuurissa toistuvasti tapahtuvista muutoksista, joita on kohdattu aiemmin ja joita parhaillaan käymme läpi.  Sellaisia kuin

Korvikeesta keskiöön – kasviproteiinit eilen, tänään ja huomenna

Kumpi on eläin- ja kumpi kasviperäistä? Lihatuotteet ovat edelleen keskeinen proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tästä kertoo esimerkiksi Lihatiedotusyhdistys ry:n alkuvuodesta julkaisema tutkimus lihansyönnistämme. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihan rooli lautasella ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä tärkeä. Viljat ja erilaiset kasvikset, kuten juurekset ja palkokasvit, olivat pitkään ravitsemuksen perusta. Lihan

2022-08-28T22:19:47+03:0028.8.2022|Kasvikunnan tuotteet|0 Kommenttia

SIENET JA UMAMI

Kirkas sieniliemi kuivatuista herkku- ja siitakesienistä Piiiitkästä aikaa luonnontieteellis-gastronominen ruokaklubimme sai kokoontua samaan tilaan Stadin ammattiopistolle.  Samaan aikaan toisaalla  kokoontui toinen ryhmä Turun yliopiston moniaistilaboratorio Aistikattilan tiloihin.  Yhteensä meitä oli parikymmentä henkeä. Ilta alkoi umamimakuun tutustuen.  Täyteläisen umamimaun puuttumisen tunnistaa kyllä ruoasta helposti, mutta yksinään sen tunnistaminen ei luonnistu ihan hetkessä.  Puhdas umamimaku ei ollut

2021-10-17T21:17:35+03:0017.10.2021|Kasvikunnan tuotteet|0 Kommenttia

UMAMISIA SIENILIEMIÄ LOKAKUUTA LEMPEYTTÄMÄÄN

Koska herkkutatteja ei enää metsistä löydy, eikä tästä puusta veistetystä saa kunnon lientä, meidän täytyy turvautua kasvatettuihin sieniin. Mutta eipä hätää, kerron klubi-illassa omista tutkimuksistamme luonnon sienien parissa. Olipa runollinen aloitus! Mutta näin se on, sillä perehdymme lokakuun luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissa sienten umamimakuun. Todelliseen vai kuviteltuun - sitä selvittelemme makuraadin voimin. Viime klubi-illan päätteeksi ideoimme syksyn

2021-10-05T16:36:38+03:003.10.2021|Kasvikunnan tuotteet|0 Kommenttia

ÖLJYSSÄ KYPSYTETTY PARSA ON VENUKSESTA JA VEDESSÄ KYPSYTETTY MARSISTA

Vihreää vaiko valkoista? Niin taas päädyimme pitämään keväisen parsasession kevään viimeisessä luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissamme.  Aihe on ollut ennenkin toukokuun klubi-illan teema, mutta hyvä esimerkki siitä, miten hieno raaka-aine ja aihe kestää useammankin keskustelu- ja maistelukerran.  Illan aloitti Tatu kertaamalla parsan kulttuurihistoriaa ja gastronomista historiaa Suomessa.   Parsa on vanha kulttuurikasvi, josta ensimmäiset kuvallis-kirjalliset maininnat löytyvät 4000 vuoden

PERINTEISTÄ VAI VEGAANIMARENKIA?

Tätä on tehty ennenkin MG-klubi-illoissa. Muutama vuosi takaperin testasimme kikherneliemen vaahdotuskykyä hyvällä menestyksellä. Siitä pari vuotta eteenpäin jatkoimme marengin parissa ja siirryimme sveitsiläiseen marenkiin. Tuo ensimmäinen testi todisti kikherneliemen loistavaa vaahdotuskykyä, ja siitä onkin tullut vegaanituotteiden vakiovaahdottaja. Ainoa haitaksi koettu ominaisuus oli vegaanimarengin lievä vetisyys ja täyteläisyyden puute sekä sen selvästi havaittavissa oleva papumainen aromi.

Go to Top