Kävin viikonloppuna upeassa Reitzin säätiön kotimuseossa, jossa oli esillä muun muassa Hugo Simbergin teos Kuolema ja perunankuorija. Kun en löytänyt arkistoistani kuvaa perunalastuista, olkoon tämä perunankuorijaeukon katse alkupiste myös meidän TG-klubimme keskusteluille. Johonkin aikaan nuoruuttani perunalastut kuuluivat oleellisesti vapaa-aikani viettoon.  Oli mukava kilpailla kaverin kanssa, kumpi ehtii kahmia nopeammin perunalastuja yhteisestä pussista, tai yksinään kiepsahtaa telkkarin

Kumpi on eläin- ja kumpi kasviperäistä? Lihatuotteet ovat edelleen keskeinen proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tästä kertoo esimerkiksi Lihatiedotusyhdistys ry:n alkuvuodesta julkaisema tutkimus lihansyönnistämme. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihan rooli lautasella ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä tärkeä. Viljat ja erilaiset kasvikset, kuten juurekset ja palkokasvit, olivat pitkään ravitsemuksen perusta. Lihan

Koska herkkutatteja ei enää metsistä löydy, eikä tästä puusta veistetystä saa kunnon lientä, meidän täytyy turvautua kasvatettuihin sieniin. Mutta eipä hätää, kerron klubi-illassa omista tutkimuksistamme luonnon sienien parissa. Olipa runollinen aloitus! Mutta näin se on, sillä perehdymme lokakuun luonnontieteellis-gastronomisessa ruokaklubissa sienten umamimakuun. Todelliseen vai kuviteltuun - sitä selvittelemme makuraadin voimin. Viime klubi-illan päätteeksi ideoimme syksyn