Jos pitäisi veikata jotakin tekniikkaa, joka siirtyy molekyylikokkaksesta mainstreamiin, sanoisin, että se on sous vide, arkisemmin matalalämpökypsennys.  Arvaan, että viiden vuoden sisällä se on uusi hittituote joululahjaksi samaan tapaan kuin mitä leipäkone oli taannoin. Sous vide on ranskaa ja tarkoittaa ”tyhjiössä”.  Siinä ruoka kypsennetään tyhjiöön pakattuina perinteisiä kypsennysmenetelmiä matalammissa lämpötiloissa.  Tämä alun perin Ranskassa kehitetty menetelmä säilyttää poikkeuksellisen hyvin

Vaahtojen tulisuus, josta kirjoitin muutama päivä sitten, jäi sen verran kaihertamaan mieltä, että kokeilin tehdä tulista sinappivaahtoa soveltamalla aiemmin kerrotun wasabivaahdon ohjetta. Luontaistuotekaupoista kotimolekyylikokkaajakin saa tehokasta vaahdotus- ja emulgointiainetta - soijalesitiiniä - joka on käytännössä samaa tavaraa kuin mitä molekyylikokkauksen tuotesarjoissa myydään.  Itse ostin tähän Reformikeskuksen Aktiv Soijalesitiinirakeita, jotka jauhoin huhmarella pulveriksi.  Muitakin

Vaahdot ovat olleet molekyylikokkausmuotia jo niin pitkään, että joskus jo kyllästyttää.  Toisinaan tuntuu, että erivärisistä vaahdoista on tullut itseisarvoista temppuilua, joissa ei varsinaisesti ole mitään muuta ideaa, kuin olla vaahtoa.  Aluksi virkistävältä tuntuva oivallus laimenee helposti pelkäksi kikkailuksi, jos sillä ei ole muuta sisältöä kuin olla jotakin uutta ja erilaista.  ( No jaa - koko

Lyhyt oppimäärä umamista, joka on hätäisellekin sopiva (1,5 min), löytyy täältä.  Täältä taasen löytyy japanilaisen umamitietokeskuksen sivusto, jossa tietoa on kerätty vähän enemmän.  Sivusto on perustettu 2007 ja se kertoo missionsa olevan puolueettoman umamitiedon tuottaminen maailmalle.  En tiedä, onko se totta, mutta ainakin sieltä saa nopeasti koosteen umamimausta, sen historiasta ja siitä tehdystä tutkimuksesta. Oli