Tietoa Anu Hopia

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä Anu Hopia on luonut 288 artikkelia.

Kahvista ja korvikkeista

Tieteellisgastronomisen ruokaklubin vuoden ensimmäinen teema on kahvin korvikkeet, ja saamme luennoitsijat tällä kertaa Perusta ja Lotta-museosta. Perusta kuulemme Ritva Repo-Carrasco-Valencian esityksen kahvinviljelystä ja sen haasteista Perussa, sekä Gianinna Solarin, perulaisen kahvinjalostajan esityksen perulaisen kahvin ominaisuuksista.  Korvikkeiden maailmaan meidät vie Lotta-museon tutkija Elina Tarvaisen kertomaan kahvin korvikkeista sota-aikana. Kirjahyllyssäni on useitakin pula-ajan keittokirjoja, ja niistä muuten

2026-02-08T20:02:23+03:004.2.2026|Juomat|0 Kommenttia

MITEN KALA JA ARKHIMEDEEN LAKI LIITTYVÄT TOISIINSA?

Kuvat tulevat meille eri puolilta klubi-iltoja. Tämä esimerkiksi on Turusta Aino Jylhän otos. Vuoden viimeinen Tieteellisgastronominen ruokaklubi kokosi meidät yhteen keskiviikkona 3. joulukuuta pohtimaan luonnonkalasäilykkeiden mielenkiintoista ja monikerroksista maailmaa. Yhteensä 49 osallistujaa Helsingissä. Turussa ja Seinäjoella jakoivat mukavan parituntisen suomalaisen ja virolaisen kalakulttuurin parissa. Jatkoimme TG-klubiperinnettä tarkastelemalla valittua teemaa kolmesta näkökulmasta – kulttuurisesta,

2025-12-12T10:12:21+03:0010.12.2025|Lihat ja kalat|0 Kommenttia

JOULUKUUN KALAPÖYTÄ

Joulukuun Tieteellisgastronominen ruokaklubi kokoontuu joulua odotellessa kalapöydän äärelle, jossa perehdymme sekä suomalaiseen että virolaiseen luonnonkalakulttuuriin. Saamme vierailevaksi luennoitsijaksi FT Tiina Väntin Tallinnan yliopistosta.  Tiina kertoo meille kalankäytön historiasta, kalasäilykkeiden valmistuksesta Neuvostoliiton aikana, perehdyttää meidät Viron ruokakulttuuriin tärkeänä osana kuuluvaan kilohailiin ja sen kulttuuriseen merkitykseen, sekä nykypäivän monipuoliseen kalankäyttökulttuuriin. Minä kerron kalan lihan ja aistinvaraisten ominaisuuksien ominaisuuksista

2025-11-25T18:22:58+03:0025.11.2025|Lihat ja kalat|0 Kommenttia

VIULUJUUSTO

Leipäjuusto on yksi suomalaisen ruokakulttuurin kivijaloista, jolle on myös hiljattain haettu EU:n nimisuojaa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niinpä leipäjuustokin voi olla juustoleipä, kotijuusto, narinajuusto, narskujuusto, kahvijuusto, lehmänjuusto, akkaanjuusto, kaffeost, nirinarijuusto, natinajuusto, uuden maidon juusto tai ternijuusto. Tai joku muu. Tieteellisgastronomisessa klubi-illassamme marraskuussa 2025 se sai tieteellisen tutkimuksen pohjalta myös nimen VIULUJUUSTO. Mutta miksi? 

2025-11-10T20:50:04+03:0010.11.2025|Maitotuotteet|0 Kommenttia

Lisää narinaa marraskuun synkkyyteen

Perinteisesti leipäjuusto valmistettiin kotona helposti juustoutuvasta ternimaidosta, joka saatiin juuri poikineen lehmän maidosta. Juustosta muotoiltiin pyöreä kakku, joka asetettiin varrelliselle telineelle ja kypsennettiin avotulen tai hiilloksen loimussa.  Tästäkin kerromme marraskuisessa klubi-illassamme. Narina sopii hyvin marraskuisen märän, tuulisen pimeyden äänimaisemaksi.  Mekin siis narisemme seuraavassa Tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, mutta muutoin pyrimme välttämään marraskuista ankeutta. Teemamme ensi

2025-10-29T10:41:13+03:0029.10.2025|Maitotuotteet|0 Kommenttia

RUOKA – RISKEISTÄ RIKOKSIIN

Lokakuun Tieteellisgastronominen ruokaklubi vietettiin Halloween-illan merkeissä.  Olimme jo keväällä jutelleet aiheesta Hannale Klemettilä-McHalen kanssa, jonka kirja Kalman karamellit oli ilmestynyt. Illan aluksi Hannele johdatti kuulijat keskiajan synkkiin, joskin kiehtoviin kulinaarisiin myrkytystapauksiin. Keskiajan motiivit – ahneus, kateus ja mustasukkaisuus – kuulostavat hämmentävän ajankohtaisilta. Jos viimeinen niistä tulkitaan vihaksi, olemme jo kolmen kuolemansynnin äärellä.  Seitsemänhän niitä kaikkiaan on:

Go to Top