Tietoa Anu Hopia

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä Anu Hopia on luonut 262 artikkelia.

Säilötään

Fermentointi, suolaus ja aktiivisen veden määrän vähentäminen ovat ikiaikaisia säilöntämenetelmiä tuhansien vuosien takaa. Hoksaavaisena olentona ihminen on myös osannut hyödyntää luonnosta löytyviä säilöntäaineita, kuten puolukoiden bentsoehappoa. Modernia säilöntätekniikkaa edustaa 1800-luvun puolivälissä keksitty säilykkeiden valmistus. Kaikki yhä käytössä. Ruokavarastojen säilyminen pilaantumattomana on varmaankin ihmiskunnan varhaisimpia pulmia. Kuinka säilöä suuri määrä riistaa tai satoa pilaantumatta ja syömäkelpoisena

PITKO, PIKKUPULLA VAI KORVAPUUSTI?

”Korvapuusti!”, sanoi 42 % tieteellisgastronomisen ruokaklubin helmikuun pullatieteelliseen klubi-iltaan osallistuneista.  ”Väärin vastattu!”, sanoivat loput 58 % klubilaisista.  ”Pullapitkopas!”, sanoivat 33 % klubilaisista. ”Ei missään nimessä, vaan voisilmäpulla on EHDOTTOMASTI paras!”, julisti äänekäs vähemmistö voisilmäpullan kannattajia. Näin asettuivat pullaset mieluisuusjärjestykseen klubi-illassamme 1.2.2023 Tähän äänestykseen loppui helmikuinen tieteellisgastronominen klubi-ilta, mutta sitä ennen oli sekä käyty läpi pullan historiaa Suomessa että analysoitu

2023-02-06T21:39:06+03:006.2.2023|Leipominen|0 Kommenttia

PULLASTA PULLAAN

Synkkä on hieno sana – mitä tunnetiloja se pitääkään sisällään! Se on tummaa ja pimeää auringottomuutta, alakuloisuutta, mielenmaisemaltaan apeaa näköalattomuutta.  Synkkyyden vastakohta on valoisuus, positiivisuus, hyvän odotus ja lämpöisen pehmeä ilo. Juuri nyt loska loiskaa tammi-helmikuun koleassa pimeydessä.  Muutenkin maailma on tautisen sotaisan synkkä, joten helmikuussa 2023 emme kestä emmekä kaipaa yhtään enempää synkkyyttä. Päinvastoin kaipaamme lämpöä, valoa ja

2023-01-15T15:52:24+03:0015.1.2023|Leipominen|0 Kommenttia

MILTÄ MAISTUI HUOMISEN RUOKA?

Mitä syömme huomenna, sitä söimme viime keskiviikkona tieteellis-gastronomisen ruokaklubin vuoden 2022 viimeisessä tapaamisessa. Alkuun heti kiitokset Janne Saarikolle, joka sekä avasi meille visioitaan ja tietämystään tulevaisuuden ruoasta, että hankki maistettavaksi ja arvioitavaksi kolme esimerkkituotetta tulevaisuudesta. Jannen esitystä kuunnellessa oli mukava tunnustella myös omia tuntemuksia esimerkiksi siitä: Miksi minäkin muutama vuosi sitten maistelin mielelläni kaikki mahdolliset hyönteisruoat sirkoista

Alkuvehnän paluu

Alankohan jo toistaa itseäni, kun totean, että ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta kurkottaa tulevaisuuteen.  Hmmm... Sitä me kuitenkin taas teimme marraskuisessa tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, kun saimme tutustua vanhojen vehnälajikkeiden uuteen tulemiseen.  Tästä kiitos Rostén-leipomolle, joka oli valmistanut klubi-iltaan kolme maukasta vehnäleipää. Niistä yksi oli leivottu einkornvehnään, yksi emmervehnään ja yksi spelttiin. Klubilaiset saivat sokkoarvioida leipänäytteiden aistinvaraisia ominaisuuksia.  Vehnälajikkeita on nykyään valtava

Yksijyväisestä kaksijyväisen kautta yksijyväiseen

"Ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta katsoo tulevaisuuteen". Olen aina pitänyt tästä lauseesta, sillä se kertoo mielestäni jotakin hyvin oleellista suhteestamme ruokaan. Jokaisella aterialla läsnä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Esimerkiksi ruisleipä on ollut tärkeä osa aterioitamme vuosisatojen ajan, mutta se on muuntautunut orrella roikkuvasta kovasta käntystä viljelymenetelmien, myllyjen ja reseptien myötä nykyiseksi usein muovipussiin pakatuksi meheväksi

2022-10-24T08:22:57+03:0024.10.2022|Leipominen, Viljat|0 Kommenttia
Go to Top