Makkara on suoleen tai muuhun päällykseen tai muottiin tehty elintarvike.  Noin se virallisissa teksteissä määritellään, mutta aika paljon tuo määritelmä kyllä jättää arvailun varaan ja hämärän peittoon. Tätä hämäryyttä valaisemaan me kokoonnuimme makkaraan liittyvän kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen ymmärryksen kartuttamisen äärelle.  Kyseessä oli kevään viimeinen tieteellisgastronominen ruokaklubi Helsingissä ja Turussa. Kulttuurihistoriallisen luennon aiheesta piti tällä kertaa Markku Haapio.  Hänen koko esityksensä voi

…puhutaan kevään viimeisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa keskiviikkona 3.5.2023.  Makkaroita maistamalla (arvioimalla) ja arvioinnin tuloksia pohtimalla pääsemme keskustelemaan siitä, mikä tekee makkarasta makkaran. TG-klubeissa on aina teeman mukaiset näytteiden aistinvaraiset arvioinnit, mutta yhtä tärkeää on ollut teemaan liittyvät teoreettiset esitykset.  Tällä kertaa makkaran historiaa ja nykypäivää tulee meille valaisemaan Markku Haapio, jonka mittava tietokirjatuotanto kattaa myös lukuisia makkara-aiheisia kirjoja, ainakin: Nakit ja

Huhtikuun tieteellisgastronominen ruokaklubi pohti tyylilleen uskollisena syntyjä syviä, tutkimuskohteenaan tällä kertaa salmiakki. Salmiakki-kirjan kirjoittaja ja Suomen Salmiakkiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Annala valaisi klubilaisille salmiakin historiaa Suomessa.  Kuulimme muun muassa, kuinka vanhin suomeksi kirjoitettu salmiakki-sana löytyy eläinruttoreseptistä vuodelta 1774: Seurawaiset olen minä monena wuotena löytänyt parahixi: nimittäin että, taudin estämisexi, sekoitta puolen naulaa puhdistamatonda Salpietaria, kaxi luodia Salmiakkia, ja yhden

Törmäsin mielenkiintoiseen anekdoottiin, kun virittäydyin huhtikuun tieteellisgastronomisen ruokaklubin salmiakkiteemaan: salmiakin kemiallinen nimi, ammoniumkloridi, saattaa juontaa juurensa muutaman tuhannen vuoden taakse egyptiläisen Amon-jumalan temppelin lähistöllä sijaitsevaan Amonin keitaaseen, jossa valmistettiin amoninsuolaa (kreik. hálas Ammoniakón) kamelin lannasta. Näin kertoo tuo viereisen kuvan Jukka Annalan Salmiakki-kirja (Kustannusosakeyhtiö Nemo 2001). Tarina saattaa olla tosi, mutta saattaa olla, ettei olekaan – ruoan historiahan