Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.
SYKSYN MAKEUTTA 2023
Taas päästään arvioimaan makuja Syksyn ensimmäinen tieteellisgastronominen TG-klubi aloittaa makeasti, sillä ensimmäiseksi teemaksi valikoitui sokeri. Hotelli- ja ravintolamuseon Laikan pitämän sokerin kulttuurihistorialuennon lisäksi minä kerron hieman makeudesta ja muista mauista. Perinteinen aistinvarainen arviointi toteutetaan nyt siten, että osallistujat saavat samalla tutustua muidenkin makujen tunnistamiseen. Syksyllä 2023 TG-klubissa tapahtuu
MAKKARA – TUO MUOTTIIN TEHTY ELINTARVIKE
Makkara on suoleen tai muuhun päällykseen tai muottiin tehty elintarvike. Noin se virallisissa teksteissä määritellään, mutta aika paljon tuo määritelmä kyllä jättää arvailun varaan ja hämärän peittoon. Tätä hämäryyttä valaisemaan me kokoonnuimme makkaraan liittyvän kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen ymmärryksen kartuttamisen äärelle. Kyseessä oli kevään viimeinen tieteellisgastronominen ruokaklubi Helsingissä ja Turussa. Kulttuurihistoriallisen luennon aiheesta piti tällä kertaa
MAKKARASTA
…puhutaan kevään viimeisessä tieteellisgastronomisessa ruokaklubissa keskiviikkona 3.5.2023. Makkaroita maistamalla (arvioimalla) ja arvioinnin tuloksia pohtimalla pääsemme keskustelemaan siitä, mikä tekee makkarasta makkaran. TG-klubeissa on aina teeman mukaiset näytteiden aistinvaraiset arvioinnit, mutta yhtä tärkeää on ollut teemaan liittyvät teoreettiset esitykset. Tällä kertaa makkaran historiaa ja nykypäivää tulee meille valaisemaan Markku Haapio, jonka mittava tietokirjatuotanto kattaa myös
SALMIAKKISUUDEN SALAISUUS
Huhtikuun tieteellisgastronominen ruokaklubi pohti tyylilleen uskollisena syntyjä syviä, tutkimuskohteenaan tällä kertaa salmiakki. Salmiakki-kirjan kirjoittaja ja Suomen Salmiakkiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Annala valaisi klubilaisille salmiakin historiaa Suomessa. Kuulimme muun muassa, kuinka vanhin suomeksi kirjoitettu salmiakki-sana löytyy eläinruttoreseptistä vuodelta 1774: Seurawaiset olen minä monena wuotena löytänyt parahixi: nimittäin että, taudin estämisexi, sekoitta puolen naulaa puhdistamatonda Salpietaria,
Salmiakki – ei pelkästään amoninsuolaa
Törmäsin mielenkiintoiseen anekdoottiin, kun virittäydyin huhtikuun tieteellisgastronomisen ruokaklubin salmiakkiteemaan: salmiakin kemiallinen nimi, ammoniumkloridi, saattaa juontaa juurensa muutaman tuhannen vuoden taakse egyptiläisen Amon-jumalan temppelin lähistöllä sijaitsevaan Amonin keitaaseen, jossa valmistettiin amoninsuolaa (kreik. hálas Ammoniakón) kamelin lannasta. Näin kertoo tuo viereisen kuvan Jukka Annalan Salmiakki-kirja (Kustannusosakeyhtiö Nemo 2001). Tarina saattaa olla tosi, mutta saattaa olla,
Säilynyt säilömisen taito
Tieteellis-gastronomisella klubilla tutustuttiin maaliskuussa 2023 säilömiseen sekä historiallisesta että luonnontieteellisestä näkökulmasta. Aistinvaraisessa arvioinnissa klubilaiset keskittyivät tällä kertaa erilaisten säilömismenetelmien vaikutukseen aprikoosin maussa, ulkonäössä, hajussa ja suutuntumassa. Läpi ihmiskunnan historian ruokaa on pitänyt laittaa säilöön tulevaa varten. Suomessa elettiin pitkään varastotaloudessa. Talven yli selviäminen edellytti jonkinlaisia satokauden aikana kerättyjä ruokavarastoja. Tänä päivänä ruokakaupasta saa
KEMIAA KEITTIÖSSÄ
Molekyyligastronomia-blogin lukijoille erikoishintaan 25 e+pk! Tilaa osoitteesta info@stimulusconsulting.fi Miksi munakas epäonnistuu? Entä mikä saa suklaavaahdon pysymään kasassa? Miksi tietyn ruuan kohdalla kannattaa kutsua perhe pöytään heti, mutta toinen ruoka saa hetken vetäytyä ennen kuin sille kannattaa näyttää veistä?