LEIVÄLLISEN PÖYDÄN ÄÄRELLÄ

Haistelimme leipää numero 622.  ”Kyllä illan voisi huonomminkin viettää”, totesi yksi Helsingin pään osallistujista. Ja oikeassa olikin – lyhyen hartaan hetken jokainen tieteellisgastronomisen ruokaklubin osallistuja Helsingissä, Turussa ja Seinäjoella rauhoittui hetkeksi ja hengitti hartaasti ruisleivän tuoksua minigrip-pussista. Tuolloin oli jo käynnissä leipäteemaisen klubi-illan aistinvarainen arviointi, mutta sitä ennen olimme kuunnelleet Hotelli- ja ravintolamuseon amanuenssi Tiina

2023-10-15T20:10:41+03:0015.10.2023|Leipominen, Viljat|0 Kommenttia

LEIVÄSTÄ LEIPÄÄN

”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat” ” Leipä miehen tiellä pitää” ”Leipäläpi” ”Leivättömän pöydän ääreen” ”Otti ohraleipä” ”Valtion leipä on pitkä ja kapea” ”Voi voi ja lämmin leipä” Nuo nyt ainakin tulivat mieleen, kun mietin leipään lliittyviä sanontoja.  Sitten tuli mieleen sota-ajan laulun sanat: Vitamiineja on joka paikassa, niit on soosissa, sopassa ja saikassa. Ja kun

2023-10-04T19:37:48+03:004.10.2023|Leipominen|0 Kommenttia

PITKO, PIKKUPULLA VAI KORVAPUUSTI?

”Korvapuusti!”, sanoi 42 % tieteellisgastronomisen ruokaklubin helmikuun pullatieteelliseen klubi-iltaan osallistuneista.  ”Väärin vastattu!”, sanoivat loput 58 % klubilaisista.  ”Pullapitkopas!”, sanoivat 33 % klubilaisista. ”Ei missään nimessä, vaan voisilmäpulla on EHDOTTOMASTI paras!”, julisti äänekäs vähemmistö voisilmäpullan kannattajia. Näin asettuivat pullaset mieluisuusjärjestykseen klubi-illassamme 1.2.2023 Tähän äänestykseen loppui helmikuinen tieteellisgastronominen klubi-ilta, mutta sitä ennen oli sekä käyty läpi pullan historiaa Suomessa että analysoitu

2023-02-06T21:39:06+03:006.2.2023|Leipominen|0 Kommenttia

PULLASTA PULLAAN

Synkkä on hieno sana – mitä tunnetiloja se pitääkään sisällään! Se on tummaa ja pimeää auringottomuutta, alakuloisuutta, mielenmaisemaltaan apeaa näköalattomuutta.  Synkkyyden vastakohta on valoisuus, positiivisuus, hyvän odotus ja lämpöisen pehmeä ilo. Juuri nyt loska loiskaa tammi-helmikuun koleassa pimeydessä.  Muutenkin maailma on tautisen sotaisan synkkä, joten helmikuussa 2023 emme kestä emmekä kaipaa yhtään enempää synkkyyttä. Päinvastoin kaipaamme lämpöä, valoa ja

2023-01-15T15:52:24+03:0015.1.2023|Leipominen|0 Kommenttia

Alkuvehnän paluu

Alankohan jo toistaa itseäni, kun totean, että ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta kurkottaa tulevaisuuteen.  Hmmm... Sitä me kuitenkin taas teimme marraskuisessa tieteellisgastronomisessa ruokaklubissamme, kun saimme tutustua vanhojen vehnälajikkeiden uuteen tulemiseen.  Tästä kiitos Rostén-leipomolle, joka oli valmistanut klubi-iltaan kolme maukasta vehnäleipää. Niistä yksi oli leivottu einkornvehnään, yksi emmervehnään ja yksi spelttiin. Klubilaiset saivat sokkoarvioida leipänäytteiden aistinvaraisia ominaisuuksia.  Vehnälajikkeita on nykyään valtava

Yksijyväisestä kaksijyväisen kautta yksijyväiseen

"Ruokakulttuuri ammentaa historiasta, mutta katsoo tulevaisuuteen". Olen aina pitänyt tästä lauseesta, sillä se kertoo mielestäni jotakin hyvin oleellista suhteestamme ruokaan. Jokaisella aterialla läsnä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Esimerkiksi ruisleipä on ollut tärkeä osa aterioitamme vuosisatojen ajan, mutta se on muuntautunut orrella roikkuvasta kovasta käntystä viljelymenetelmien, myllyjen ja reseptien myötä nykyiseksi usein muovipussiin pakatuksi meheväksi

2022-10-24T08:22:57+03:0024.10.2022|Leipominen, Viljat|0 Kommenttia
Go to Top