Luulin tietäväni mustikasta tarpeeksi: että se on puolukan jälkeen tärkeimpiä metsämarjojamme. Että siinä on runsaasti antosyaaneja ja muita flavonoideja ja että metsämustikan tumma malto eroaa selvästi pensasmustikan vaaleasta mallosta. Että mustikassa käyminen on edelleen tärkeä osa suomalaista luontosuhdetta. Että savolainen mustikkakukko, tuttavallisemmin rättänä, sai EU:n nimisuojan vuonna 2025. että mustikka on suomalainen vientituote, jota viedään
Lokakuun kääntyessä marraskuuksi ja pimeyden laskeutuessa maisemaan, mustikka valaisee Tieteellisgastronomisen iltamme. Saamme jälleen puhujaksi keskiaikatutkija ja kulttuurihistorian dosentti Hannele Klemettilä-McHalen. Hän on kertonut meille jo aiemmin maitotuotteiden käytöstä keskiajalla, ja vuosi sitten saimme nauttia hänen esityksestään ruoalla myrkyttämisestä keskiajalla. Hannele julkaisi yhdessä Laura Jaakkolan kanssa keväällä kirjan mustikasta, ja niinpä valitsimme syksyiseksi teemaksi mustikan. Keräännytään
Lokakuun Tieteellisgastronominen ruokaklubi vietettiin Halloween-illan merkeissä. Olimme jo keväällä jutelleet aiheesta Hannale Klemettilä-McHalen kanssa, jonka kirja Kalman karamellit oli ilmestynyt. Illan aluksi Hannele johdatti kuulijat keskiajan synkkiin, joskin kiehtoviin kulinaarisiin myrkytystapauksiin. Keskiajan motiivit – ahneus, kateus ja mustasukkaisuus – kuulostavat hämmentävän ajankohtaisilta. Jos viimeinen niistä tulkitaan vihaksi, olemme jo kolmen kuolemansynnin äärellä. Seitsemänhän niitä kaikkiaan on:
Henkilökohtainen suosikkini kesän ensimmäiseksi jäätelöksi tiikeritötterö. Lapsena se oli erikoisuus, jota ei useinkaan saanut korttelin jäätelökiskalta, joka silloin vielä oli Valion. Vieläkin se on yleisin valintani, kun pohdin jäätelövalintaa aina vain ihmeellisempien makuvariaatioiden äärellä. Minkälaisia olivat kevään viimeisen tieteellisgastronomisen ruokaklubin osallistujien jäätelömieltymykset - niistä puhuimme toukokuun klubi-illassa 5.5.2025. Aloitimme kuitenkin kahden mehujään sekä yhden jäätelön
Tieteellisgastronomiseen ruokaklubiin 6.11.2024 osallistui kaikkiaan 36 ruoka-aktiivia kolmella paikkakunnalla Helsingissä, Seinäjoella ja Turussa. Helsingissä kokoonnuttiin poikkeuksellisesti Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekissä, jossa on parhaillaan Ruokaa kaikille -näyttely Helsingin yliopiston ruokaan liittyvästä tutkimuksesta. Liekin Pia Vuorikoski aloitti marjateemaisen iltamme Metsiemme marjat –esityksellä. Siitä voitte lukea lisää hänen blogitekstistään Hotelli- ja ravintolamuseon blogista. Itselleni uutta tietoa oli muun
Tieteellisgastronominen ruokaklubimme toteuttaa marraskuun 2024 klubi-illan yhteistyössä Helsingin yliopiston yhteistyökumppaneiden kanssa. Helsingissä kokoonnutaankin poikkeuksellisesti Tiedemuseo Liekissä. Yhteisen ideoinnin päätteeksi teemaksi valikoituivat marjat. Ilta etenee vanhaan malliin siten, että ensin kuulemme kulttuurihistoriallisen esityksen marjoista Suomessa. Sen pitää Tiedemuseo Liekin näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski. Aistinvaraisessa arviointiosuudessa tutustumme yhden tutun, joskin ristiriitaisia tunteita herättävään marjamme flavoriprofiiliin, jonka jälkeen minä